Elämä kulkee, kuin tarjollaollen hölmöä huolia kannella istutaan rattailla rennosti pollen -mansikoi mielii se annella. Aina jos jurnuaa, häviän tässä läksyt siin lossiksi lyötyinä ykkösenjuttuna, oivalteenkässä -säästissä, hidut vast syötyinä. Näillä sit voimilla, ylemmil rinteil kukkulainharjoille marhata perspotkut jaellen tulleille pinteil -omaakin etuista tarhata. Rivakkaa lähtöä latoen putkeen matkojenpäässä jo jolkuttaa tuntemal sielussaan, höyhenenkutkeen -ilonsa ovia kolkuttaa. Muutoksentuulia, aatostenmerel purjeita laittaen pingolle johan ois ihme se, etteipä kerel -hurraust lisäten lingolle. Nurjien noukintaa tarvitsee välttää täyden jos hakua havittaa laiskotus puseronalaista jälttää -kiintymys oikeisiin avittaa. Vihreille nurmille jokainen mielii soljuvain lähteitten äärille edisteinnosta tällainen kielii -vippua saadessa säärille. Lyhyt on pätkä tät, toiminnanpuolta järkisenjännettä venyttää siitä ei tarttisi kannella huolta -ylitse ääriinsä enyttää. Useilhan suunnille viettävät rinteet olemain oksilla tulokset keinoja hakien, syrjäytyy pinteet -tukahtuu estojen ulokset. Hihkuttais huvista, että saa olla raplaillen omissa vähissä porotteen estoissa, harteilla polla -siintäväinsorttisii nähissä. Pentti Pohjola 20050321 (20050321) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu
Pentti Pohjola 20050322 (20050322) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu