Lunta tulee tuiskuumalla loppukuusta jo täs malla eilen homman alotti -hiutaleisii jalotti. Välil oli tyystin poissa kaljua vaan, pelloil, oissa nyt siit korjuu käynnissä -jatkuvassa näynnissä. Silt en lähde, suksetjalas mukavuutta ukko halas keppei kyllä kolistan -hanttuumistain solistan. Päivittäisest rönnin rappui tehdäkseni, veltontappui käveleksein, lankkuilen -runsaammasti mitään en. Halkoi laitan tulipesään vielä pitkä matka kesään nyt juur talvi tukistaa -loskanlörjyn kukistaa. Täthän tää on vahtaamista idunalkuin jahtaamista soittoa ja riimiä -eikä uskois, viimiä. Mieltä ei saa pysähyttää hätky nollil jysähyttää kipeneeseen hönkiä -tuleviinsa mönkiä. Ei oo liioin saantosaalist purkea tuolt runsast kaalist vähiäni viljelen -roimemmasti toimi en. Omatunto laatii säännöt kuinka hoitaa kutkin väännöt mielenrauhaa riitosti -parhaammuudel liitosti. Ikäukko ei vois muuta lakasemast laannut luuta sitä rataa ajellaan -kuppiamme vajellaan.
Pentti Pohjola 20050322 (20050322) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu