20050108-Sönkätään

Vanhaksi on tässä tullut
eikä enää meinoot hullut
jalka nousee jäykästi
-yksin-olo, näykästi.
Omaasyytä, tuota hoki
pehmeäksi elons koki
vailla suurii hyppyjä
-tunnonvärein nyppyjä.

Yrittäin kyl seurail toimii
sopivaisii, itselpoimii
minkä mieli omaksuu
-elon-oksa, riitto luu.
Hyppäil ei siis joukonjatkon
sehän ollut aina katkon
paikalviihty parasta
-vääräst siin ei varasta.

Katastrofit hätkähdyttää
tajuamaan mätkähdyttää
huomisest ei tiedetä
-neuvojakaan siedetä.
Jokaisel tääl, omapätkä
kunnes vilkkaa, estonlätkä
sinult askel topataan
-rivist sivuun kopataan.

Älläisipä elää oikein
milloinkaan ei silmin soikein
pennosien perässä
-kiilusilmin herässä.
Läheisiä pitää auttaa
jos noil kielteisyyttä lauttaa
etäämmälkin ehtiä
-sielunhyvää lehtiä.

Mutta kun on rajallinen
itseolos hajallinen
pasmat, miten milloinkin
-järkee tarvis silloinkin.
Näkemystä kyllä karttuu
eloniltaa, sit jo varttuu
anteeksantoo toimille
-tuplausta voimille.


Pentti Pohjola 20050321 (20050321) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu

Pentti Pohjola 20050322 (20050322) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu