Huolimaton usein olen tarkistukset, jalkoinpolen kirjainkin jos puutteessa -sekundaiseks muutteessa. Ei nääs taitoo järkistyä älyymällä kärkistyä niinpä horjuu polulla -vähäisiään kolulla. Unimielel tohraillessa loppusointui sohraillessa itsens löytää ojasta -takakenoon nojasta. Sihisemään seko laittaa mielentasan toviks taittaa vaara virheist vahittaa -arkisuutta tahittaa. Kyseenalaa ei saa sivuun moistakohti joutuu hivuun perästpäisest pähkäilee -noluuttansa ähkäilee. Treenausta, aamuin, illoin jospa löytyis jeti silloin pääsis jalkapuustansa -keveis samal suustansa. Jahkailu ei valttikortti umpeuksis usee portti minne toivein mielisi -edisteest et kielisi. Ystävyys, se vieras sana läpitiukal tuolla hana päätelmät jo nuoresta -kopsust aivokuoresta. Vaikka hiukan onni potkis riimikoni tahdin sotkis umpihankeen ujuttuis -meiningit ne mujuttuis. Pyytänyt oon johdatusta kestovoiman kohdatusta ettei huoli hukuttais -yötä rauhas nukuttais. Ukkoikä konstituttaa töpöisillä harjoil suttaa kuluneilla keinoilla -lähes, tyhjänmeinoilla. Ajantasalt, ripainhakuu vaikka puuttuis tyystin takuu onnens nopil pelaten -koukuit, siimaa kelaten.
Pentti Pohjola 20041207 (20041207) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu