20041026 Mielenmittailua

Moni kantaa, kipui, vaivoi
saattaat olla syvii kaivoi
joista harvoin yletään
-vaivattomaks syletään.
Itsel onneks, juurkaan noita
riemunsävelt vaikkei soita
orvontuntu tuttua
-kahisuttaa nuttua.

Surkeintahan, - aina kärsii
tuskankakust, että järsii
lääkelaatuin puuttues
-elon karmeeks muuttues.
Ystävät voi montust nostaa
jelppain kaunist, sekä rostaa
huomenna et paremmin
-kylmyyksis, nois taremmin.

Pitäis muistaa, lahjaks-saadut
eritasot, olonlaadut
taudit aina pilaavii
-rotkonreunal hilaavii.
Vajaita tääl konsteist ollaan
sen kun nuijis pysyst pollaan
aurinko sais lämmittää
-naurain huomeen kämmittää.

Kohdastans kun kaikkee tsiikaa
tuos on lähii useest liikaa
näkemättä pidemmäl
-yhteisesti, sidemmäl.
Hätätiloi, ruuanpuutet
aavikoiksi, seutuinmuutet
jolle harvoin vähää voi
-surulaulut liikaa soi.

Ihmisyyttä ihannoimaan
värjyt tuulet korvis soimaan
niukastaankin nyhtäen
-eripäisii, yhtäen.
Ulvomalla orpon kuulle
äkist maistaa homma puulle
seuraan jos ei uskalla
-ekstra kohta tuskalla.

Ydinaiheit harvoin esil
laittamatta ruuhta vesil
kuin se oisi lasia
-syömmentärkee asia.
Nurkkaankäänty, ihan väärin
joukkohommaks saada häärin
pönkä, toinen toiselle
-liputetaan moiselle.

Pentti Pohjola 20041026 (20041026) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu