20041011 Kytkimen-nostoa

Orpoa mieltä jos ikänsä kantaa
vääriä viestejä menosta antaa
kuin oisi hätäisen selässä
-lähespä, ihmistenpelässä.
Meitä on moneksi, luonteittentarjois
useat kuljeksii apeina varjois
saamatta sanoja suustansa
-vähäistkään hedelmää puustansa.

Hänttärät alkavat moiselle nauraa
että on porukka, kaatuvaa kauraa
usko jo alkuunsa lopussa
-pelkkiä perskeitä ropussa.
Tarkemmin tsiikaten, muutakin näkyy
löytyilee, viehätteensorttista täkyy
mik ei kyl liiemmin kuplaile
-arvuita , todemmiks tuplaile.

Käsityskannoissa, jos niissä heittoo
sekaista sellaisest syntyvi keittoo
lusikanliike voi hidastuu
-napsavi etanan olost suu.
Yritys laajentaa, edelteinmäärää
turhaltatuntuvis, vaikka juur häärää
mölöjä riimejä rustaten
-enimmäst itseä mustaten.

Ei saisi kompastel tasaisel tiellä
järkeväst aatellen, esteit ei siellä
läheiset pönkinä päivittäin
-kiitoksenvelkahan heille jäin.
Siltikin narisee, - lähellä tyhjää
rapluittenparis kun pelkästi nyhjää
voisi myös raitille reippautuu
-ankuuksist, toimien heippaantuu.

Paljoista vuosist kyl kiitellä osaa
sinne sun tänne vaik oloissaan hosaa
kuplintaa juurikin mielessä
-leikkisentarpeita kielessä.
Ruttua ratoksi hetkittäin soittaa
uuttakin nuppihin sulloa koittaa
ilmatteks sinne ei ujuile
-vaivoitta, vähääkään sujuile.

Lehtienluenta, aiheita antaa
tsuumoittaa jotenkin, mennyttä kantaa
sokkelinlaskua kestolle
-ulompan virrassa sestolle.
Keinoi on useita, rapuille nousta
vaikka ei  ihmeemmin mieleltä jousta
jumitteen tällöinkään kamppaamat
-alaisenvieiseks kramppaamat

Pentti Pohjola 20041011 (20041011) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu