Syksynpilvet, päämmepäällä laahustellaan kukin täällä klooriaamme hakien -alla vanhain lakien. Nuoruudel nyt liputetaan iäkkäämmät niputetaan ankeata aseena -miinuspuolen taseena. Tääl ei kokemuksel pärjää vihreenoras, jylläin värjää lippu liehuu nuorille -rynnätessään vuorille. Ikäpaljot, pois sielt jaloist eihän teil oo kykyy aloist meitä tarkast kuunnelkaa -ohjeillamme, makaa maa. Parhaas iäs, riittää virtaa louskutellaan vinhast pirtaa elonröijyy rullalle -maistumatta mullalle. Ruorit nyt on tuoreis käsis hehkunpunaa, sileel pläsil kurttunaamat väistykää -sivuraiteel päistykää. Uudet tuulet siis nyt virii taatat saivat olot liriin sotahengen toimilla -rettelöintein voimilla. Äijät nähneet pula-ajat edistyksel tulleet rajat samoin, naiset omissaan -lottapuvuis somissaan. Meitä peräst helppo moittii vastuist, ettei tehty loittii kun noi luodit suhahtel -tykkeinjyly huhahtel. Ylpeilyist ei laiho lisi pahimmoillaan seuraa pisi toivonlahkeet kosteina -etuannit, osteina. Haettaisiin sujuvuutta ilonkerryn ujuvuutta vapisevist, reippaisiin -tuplahengel heippaisiin. Päivänpaiste päämmepäällä riemuittaisiin ringis täällä unohtaen moitinnat -ikiajoiks loitinnat.
Pentti Pohjola 20041009 (20041009) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu