20041006 Ohiraiteelle

Hyödyttömäks itsens kokee
ei oo musta vähään, hokee
toiset saavat toimia
-soreansa poimia.
Joutenollen, nolotuttaa
mut kun kehoo kolotuttaa
niveletkin narisee
-yrtyshalu karisee.

Selittelyn mieltäät höpöks
äijä suhlaa itsens köpöks
et voi jouten jässätä
-omil iloil mässätä.
Noithan tässä, kynänkäyttö
plarein, riimityksiltäyttö
leikkimistä harrastaa
-uutta, päivin varrastaa.

Läheissuhteit näin ei ole
kapakkeihin, konsa pole
väkisin siin eristyy
-itselähtöin teristyy.
Tuolta tulee, mielel ruoka
säesteenä, hetkin huoka
mukavaa ois turista
-pääsis arjen urista.

Kateisiikin saattaat olla
vapaast ukko vainiolla
osa mieltää, - heittymist
-tarpeetonta peittymist.
Unohteeskin metka marssii
sisintänsä tuossa parssii
hiduil hengen anneilla
-pinomuotoon kanneilla.

Eipä osais, muuksimuuttaa
tottumukset paikkaans luuttaa
vaikka herraks haukuttais
-menneentyylil laukuttais.
Iloa ei liioin käsil
arkisuudest, naamar pläsil
pikkumetkoi tavataan
-niitkin ovii avataan.

Onni tok ei aina kiertänt
sydänsyrjää, murhe hiertänt
nuottei laittoi väsäämään
-energisest häsäämään.
Täällä syväst juurillamme
kuljeskellaan tuurillamme
riittäis edes päiviä
-auvoistenkin häiviä.

Pentti Pohjola 20041006 (20041006) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu