Vuosiain en aio juhlii ajatustkaan, tuolle tuhlii sivuraiteel kuleksin -nostokohdat suleksin. Hankalaakin, baalei pitää tyhjästäkö tehkeet itää kahvinkeitot, ynnämuut -napsaelis, että suut. Ihanhiljaa, tuumiskellen pedilläänkin kuumiskellen tätä mailman menoa -sotia, ja tenoa. Mul ei oo ees ansioita koristeisii kansioita ylevillä mietteillä -hyötyisillä tietteillä. Ukkon oloo harrastettu omaanpiikkiin varrastettu arvokast, ei milliä -puhallella pilliä. Lehteen laitoin, ettei juhlaa hermojani moises tuhlaa nyt täs rauha rajaton -arkimieli, ajaton. Saattaat katsoo kelvottomaks aijänkäpryn, velvottomaks piileskellä haluaa -orpuus sitä kaluaa. Tuollaisiikin tuntemuksii nihkeennyttää, olonsuksii vaan ei hetkee navaksi -alkuisestkaan tavaksi. Menneis joutui rohkuus tiukoil konserttien ääres, niukoil tykkäsi, ja pelkäsi -lähes häkkiin telkäsi. Oheskulku sopii kivast harrasteisiin, tarraa rivast pollaans saa näis vaivata -aarnioitaan raivata. Ystävyyt ei katso ylen tuota ottais täyden sylen unelmaks vaan usein jää -haprakoittaa suhteit tää. Ilmas nyt jo viileenviima kolehimpiin, johtaa siima pian talvee tarittaa -jossa harvoin, varittaa.
Pentti Pohjola 20040929 (20040929) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu