20040831 Maltin mentyä


20040831 Katumuksen kankkusessa...

Miksi pitää toisii moittii
sehän yhä lisää loittii
erheinen on asentein
-punaiselle hommat vein.
Kateisuus kait yliverras
inhontäyttä löytyy merrast
surullista mainita
-tasapäin ei painita.

Otan köyryil harteil taakan
ansainnut oon ison raakan
sietävyys et lopussa
lämmönlähtö topussa.
Haaksirikko tullut näistä
äkäilyjen vuottenpäistä
kenpä mua korjaisi
-auttajana sorjaisi.

Toivossahan elonperus
odottain et nöyrää herus
miksi rumast mulkoilee
-haitoissansa ulkoilee.
Anteeksantoo hiljaa pyydän
sätintää vaik suustasyydän
päältänähty erehteist
-jutustelu, perehteist.

Saako sanoo mitä miettii
alla oheisuudentiettii
puseroon jää haavoja
-ilman näkyi kaavoja.
Rankaiseehan syytönt toista
kosk ei omat silmät loista
keljuiluu vaan harjottaa
-ärähteisii tarjottaa.

Moista olen ikäin surrut
loukkauksil että purrut
hallinta täs hukassa
-epäoleet kukassa.
Näkemättä pitkäl eteen
vielkö lisää, silmätveteen
tuskin ehjään kurvataan
-putkesollen survataan.

Joskus asioihin muutos
tämän äijän tiimoilt puutos
henkseleitä nimelle
-olhan perso pimelle.
Nurmi vihrii, olosijan
unohdukseen laittain lian
mitättömän maineelta
-tipahtaneen, laineelta.


20040831 Jatkoa edelliseen...

Itseä saa tietyst moittii
ärseilyl kun kaikkee loittii
erakoksi rypistyy
-mielentero typistyy.
Näin on käynyt esikoisel
könttyrälle pahanmoisel
sormi viittaa tännepäin
-laadustani kiinnijäin.

Kaikki huono minus itää
taakan alla olla pitää
ei saa enää anteeksi
-bonust haitoist kanteeksi.
Läheisiini rähjyyl polen
syyllinen siis ainoo olen
jollen möykkää pitäisi
-rauhahan se itäisi.

Korvenkeskel jos ois mökki
vähemmästi toisii tökki
hirvet kuulis hälinän
-rumainsanain kälinän.
Teutarois vaik sieluntuskis
köhmeröisi metsänpuskis
synnintunnon vaivoissa
-pehmeyttä aivoissa.

Nämä ei oo mitään luuloi
huhupuheit, kepeenkuuloi
todenjuurist syttyneit
-ryhelmiksi myttyneit.
Voispa lähtee koulunpenkil
siellä, järkeistyksen lenkil
muutostuulten puhaltais
-unhoon kiusat suhaltais.

Tää kun ei oo mitään unta
porstuahan tulee lunta
itsehuonot voimassa
-omatunto, soimassa.
Mietteileet et pomonoireit
siltäkantilt suoltaa koireit
huonommuus juur hallitsee
-kiree kaikkee vallitsee.

Näyttää niinkuin pyykkii pestäis
katastrofin sillä estäis
toki tuokin mielessä
-anteekspyyntöö kielessä.
Esitteen kun laadust heittäät
tulisoppaa kiehust keittäät
vastaanotto vaikeaa
-unehteisuus haikeaa.

Pentti Pohjola 20040831 (20040831) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu