Riimit, soitto, ainoot huvit muuten tallaa, haavekuvit ikäukon pöksyissä -kompastellen töksyissä. Lähes irti, menopuolest niin on ote, arkihuolest vatsan kun saa pullolleen -jarrutteita sullolleen. Funtsiminen, hukkaa harmin nykylääkkeist, juuri varmin kohoin tuntoi pinnalle -lievennystä rinnalle. Etkö muka ansioistuis naftimmasti, kansioistuis talontöihin rynnäten -siellä plussat ynnäten. Asia on meikält ohi noit ei seikkoi tuumail tohi saranat kun ratisee -äijä vaivoist natisee. Joutenpäiten kyllä sujuu paatti pikkasesti ujuu haasteet harmit herättäis -äkkipäätä perättäis. Kun vaan kyhjää kotipiiris ystäv-suhteet, eivät jiiris lähes orpon ynnäilee -miettelyihins rynnäilee. Se on pakon sanelemaa hädäntunnoin anelemaa löytää kahvat kourahan -pääsemällä tourahan. Rikkaudet, piilonpuolla näkyväst ei mitään vuolla taaempaa kun tsiikailee -nurjuuttans ehk liikailee. Miksi hitois ohjatpäästin turhuudelle itsee säästin ohi vilaht väkevät -kauentuivat näkevät. Paljon kivoi plakkarissa joskus kintuil, hallinpissa vanhuus laittoi ankkurin -sivuunsiirsi vankkurin. Tappeleisko, tuota moittein et on elo ollut, loittein nöyremmäks kyl asensi -pinnemmalta masensi.
Pentti Pohjola 20040825 (20040825) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu