20040823 Toinenpuoli todest

Itseäni paljon sätin
tekemättä monii jätin
osin, laiskantakia
-keinottomuus sakia.
En vaan löydä menoon puhtii
roimaisuutta, aitoo, tuhtii
henkisest vaan heräilen
-riimejäni keräilen.

Monenmielest, se on nolla
koko ukko kesannolla
viitsimättä vipeltää
-palkinnoitta tyystin jää.
Töitäkin kyl aikoin tehty
habitus nyt nollil ehty
mikään ei saa ryhtymään
-askelluksiin yhtymään.

Pahalt tuntuu, jossainmieles
äreensanoi, hoksaa kieles
ei ois syytä inistä
-vaikka kurri sinistä.
Nurinperin nuljutellen
päästätulleit huljutellen
yritä ei enempää
-viilettelyy, menempää.

Funtsimat ei tyhmää auta
kuhmurainen pramil lauta
nappuloita asettaa
-järjellisest tasettaa.
Onneks jotain, ettei nuku
saamattoman umpuun huku
yritetkin muistaen
-kivuit huomeen luistaen.

Lapsellista, mitallista
tarveis lisää, vitallista
et ois älyy kasassa
-vatupassist tasassa.
Hölpötellään yhtä samaa
surkutellaan, arjenjamaa
messevääkin sopassa
-olkoon polle topassa.

Könttimäärii näithän mätän
jälki-tsiikoon oheenjätän
tiedostoihin vipaten
-sekundatkin kipaten.
Arkitointa, ihan pelkkää
riimikoni huomeen telkkää
itkuinläpi leikkiä
-eiks se ookkin veikkiä.

Pentti Pohjola 20040823 (20040823) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu