20040821 Kehiäkiertäen

Yksiksein elämänmerellä kuljen
ovia auon, ja toisia suljen
hukatunsäkkiikin raahailen
-pienissä ympyröis kaahailen.
Jotakin tullut, ehk enemmän mennyt
selkoa millilleen saanene en nyt
turhuudenpölyjä liepeissä
-mälsäistä tavaraa kiepeissä.

Sutjiikin kertynyt, en tuota kiellä
pahoja troppeja vaikeeta niellä
läiskätty tekojenpramille
-nuukasti, makeista namille.
Omista erheistä, taaksensapoistui
ehkäpä kosteikot moisista soistui
ilojen tullessa harvemmin
-persauslätkeit, sit sarvemmin.

Vähän kyl nuukasti vastuita ottain
lähespä tuurilla, kenttäänsä sottain
hituisii hippuja arvossa
-enemmin sönköilty tarvossa.
Ateenan kisoja, tuutit nyt työntää
liika on liikaa, se pitäilee myöntää
rajoittain huomaamishakuja
-jäljellejäävissä, makuja.

Tehtäväintulolle, stoppianäyttäin
harrastehavinoil päivänsä täyttäin
maittavankokoisii annoksii
-suppeantyylin juur kannoksii.
Ruttua venyttäin, oppimismieles
honain myös tarkasti, jotakin pieles
tekoihins ei pidä tyytyä
-kielloistkaan, täytisest hyytyä.

Onhan siis saatu tuot, makeaa maistaa
vääristä valinnoist, särkeä paistaa
keitossa liikaa jos suoloja
-niukentaa sekin noit vuoloja.
Maailmanmyllerrys tänne ei yllä
aviiseist, telkkarist, paistelee kyllä
suomi on sodista sivussa
-eteenpäinmenohon hivussa.

Ärheitä puheita täälläkin kuulee
vallassa-olijoil, niskahan tuulee
jetimmin ottakaa ohjakset
-poistuisi poluilta sohjakset.
Elämänviisari akseliins kiertää
toisilla luistaa, mut monilla hiertää
sepä vaan täytyvi ällätä
-palikoit paikkoihins tellätä.

Pentti Pohjola 20040821 (20040821) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu