Oonkohan moitteittenlinjalla ihan sotkenko tietoisest, omani pihan etten voi kiitosta kahmia -hyvienhalmeissa lahmia. Yleenshän itseäin enimmin morkkaan kitkeränpullosta, juurikin korkkaan nihkeä tietysti esillä -paatti se vaahtoisil vesillä. Leikillä mieltäni samalla täytän kömpelön oloni rehdisti näytän valheista tarvi ei valittaa -rimojain mieli en alittaa. Ketkä mut tuntevat, tietävät kyllä äijä ei enempiin hitsinkään yllä arjessa varpaat nuo vahvasti -tottumustoimissa, kahvasti. Nettiselt sivult et älykäst tapaa ryppysilt otsisilt, olenhan vapaa ikvanhan ukkona kuleksin -saantoja albumiin suleksin. Mukavaa mutkailla, loppuisis päätteis turhankin hollisis, tavujensäätteis ainoit ehk keinoja toimia -yhtäisest mitähän poimia. Suvi nyt sorja, ja hellettä piisaa ukkoo kyl jotenkin turhasti liisaa nääntymä itseään tarjoaa -olemaniloa varjoaa. Verhoja vedellään, aurinkosivuil pikkusen niukemmast, hikevänhivuil tällaista renklaamist kesällä -paiste kun, täyteisenpesällä. Ei tartte muuta kuin lehtiä lukee tällaisii sanoja riimeiksi pukee jotakin joutoa jatkoksi -löytyillee, tylsyydenkatkoksi. Ikää kun tulee, niin voimat ne ehtyy lähespä enimmät, saatukin tehtyy hommista kuivihin puserrus -muistoistkin rapissut huserrus. Löytyis vaan pitkästi, puimista päälle ettei täs joutuisi heikolle jäälle tavuja löytyisi laukusta -ruutia, monestkin paukusta. Itseä yrittää kartoittaa tällä enemmäl toki ei väliä hällä safkaa kun mahaansa mussuttaa -värssyjä höysteeksi pussuttaa.
Pentti Pohjola 20040808 (20040808) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu