Vuodelta 1993. Käyn itseäni läpi -pala, palalta Sen armottoman apeuden Ne tuhannet -vihaiset sanat Ja luulon -jolla ei ole tehnyt mitään -:- Voiminen on -hengenkanttia Osaaminen -opettelun tulosta Ellei näitä -miksi enempiä edes huudeltaisiin -:- Elämäni on ollut unelma -vailla onnistumisia Mutta miksi en kiittäisi siitäkin Kauniita ajatuksia -kultakoristeisissa muistoissa -tietä kulkea vailla sulkevia portteja -:- Pääsin varmaan sinnesaakka -jota osasin odottaa Ei toki toisten lähellä Kuitenkin enemmän -mitä tyhjä olisi tuonut Ja nöyryys on avu -avuttomallekin -:- Meitä elää vielä -sodankäyneitä Iloa -että kaikki takana Säästyimmehän useimmat -näkyviltä vammoilta Jos kuitenkaan kukaan tuonkokenut -täysin ennalleen palaten -:- Jos elonhaaveet olisivat rikos -missä oikeudenmukaisuus sijaitsisikaan? Tuo, mielikuvitusta ylläpitävä voima, kuvitella -Ja jota ei sellaiseksi kaikissa piireissä edes otaksuta -:- Nautin toisten tarjoamista vaikutteista Omani ovat niin -väljähtyneitä Elän usein aaltojeni harjoilla Jos sitten -syvänteissäkin -:- Hän joka yrittää minua lukea Nähköön selkeänä tavoitteenani totuuden Oli se sitten surkea ja miten sisäänlämpiävä tahansa Kuitenkin -ajattelemalla ajateltu -ja parhaakseni -:- Paperikeskusteluahan tämä -itse kysyy - ja myös vastaa Ei tule riitaa Mutta tuntuu -kun tässä siltikin häviäisi? -:- Olen nälkäinen hyville ajatuksille -Ahmin jos ääreen pääsen Ehkäpä myös suurin torjujani -ja omassa karsinassa pitävä -:- Juuri se, ettei uskalla tarvittaessa kumoaa hyvänodotukset Antaen tilalle pelon tulevista ja jäämisestä -tilanteittensa vangiksi -:- Kirjoitan näitä itselleni -että ymmärtäisin enemmän Ja sielunkipu hellittäisi Toiset eivät pötyjäni kuitenkaan kestäisi -:- Tiedän - että kukin kantakoon kuormansa Eikä toisin voisi ollakaan Mutta keskusteluapuja ei saisi pitää piilossansa Se särkee meidän vähimpien sydämen -:- Joku näkee minussa olonvastavirtaan räpiköijän Mutta myötäistähän olen tässä hakenut Katsonut jokaista vähänkin auttohaluista anovasti Siitähän tuo liika vilhumiseni pääsäntöisesti johtuneekin -:- Elämä -kärsimystä -ja puoliksi toivoa Iloa, että ystäviä on -puhekavereina Kuin siitäkin -mikä ajatukset uskoon johdattaa -:- Ilo on ihmeellinen asia ja vaikka olisi -eläisi yksin Sydän rakentelee -tilanteita Ettei kulisseja juurikaan tarvita -:- Kävelin tänään, äskettäin suurella vuorella Aurinko paistoi ja itätuuli puhalteli Ihanaa -tuo kesän odotus -mieli maukkaista nauttivana -:- Minun iloni on, elo Ylimääräinen jo plussaa Tällaista vanhaa ei edes haluttaisi paikallistaa Syystä taikka toisesta -:- Hiljaisuus ympärillä ei ole tänään rasite Pikemminkin -sellaista olisi hälinä Kovasti, ajattelutuulella ja silloinhan piisaavat, niukat -:- Mukava ihminen on kiva kiukkuisenakin Ei hän hyväänsä milloinkaan menetä Tuohtuneena tulee uusia piirteitä esiin -Ja voi, kuinka rikkaalta hän silloin näyttääkään -:- Tekisi joskus mieli potkaista harmeja persuksille Mitä te minusta silmätikun olette ottaneet Onhan tässä muutenkin mietittävää Kuin sitäkin -että elänkö enää montaakaan vuotta -:- Me kukin teemme -tai,- epäteemme Heräten muitten, ilonpitoon Kehno kun pitin sattua tuollaista Mutta olisinhan minäkin nauranut -kauempaakatsellen -:- Tietoani ei ole kysytty Mutta vastaan silti Ihminen, ihmisenä ja, asiat asioina -Siinä selitys erittelemättä enemmän -:- Huolet ovat piirittäneet minua -viskellen vieheitä suuntaani Yrittelen livistellä niitten alta -mutta kompastuksiakin sattuu -:- Aloin ajatella sinun tavallasi seurasin jokaista liikettäsi -Eihän niin voinut -olisit sanonut ajoissa -:- Kesäinen myöhä yö -tuoksuja heinistä, kukista Pisaroita lehdillä Sitä yhtä rikkumatonta -kuten aina rauhassa -:- Monet muuttavat tahtomansa teoiksi Itse nauttii -kun saan miettiä Rakennella ja purkaa päättelemiä Ei ainakaan kaada kenenkään, olevanvenettä -harkinnattomilla -:- Sen minä sanon -Kiitos elämä! Omaisilleni -ystävilleni En ole näkemättä -hyväätarkoittavaanne Ja vaikka marisenkin -pintapuolisesti -:- Putosin siihen tyhjyyteen -jota pelkäsin Elin, haaveittenkanssa huvitellen Arki jotakin muuta -kirpeitä kertomuksia anovia pyyntöjä -:- Elämä kulkee -vaikka emme itse Kummaa sekin - miten totuttua -:- Hän , joka on aina osannut asettakoon kärjen asioille Olkoon merkkinä menemisille -älköönkä tieltä väistykö -:- Pienellä on paikkansa -tuolla takarivin tuolilla Siellä sitä viihtyy -ja vaikka olisi jo lähes kumossa -:- Omistaisipa älyävät aivot -järjen kuin partaveitsi Kieltäytyisi niinkauan -ettei erehtyä voisi -:- Uskon moneen asiaan -tuolla ylhäällä Sinuun -joka miellytit tavattomasti kieltämättä kaikkea kohdallasi -:- Ken olisikaan hän -istuen iltaa hämärään Löytäen ajasta jotakin sanoen myös suoraan tietämänsä -:- Lupasin kertoa paljon -mutta muutinkin mieltäni Salaisuus kiehtoo -ja jospa pysyisin näin tuoreempana -:- Kuuntelin -kun puhuit Siinä oli mieltä Yritin tallentaa -etsien sisältöä Hukkamiani
Pentti Pohjola 20040803 (20040803) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu