Mitä on sanottu, nähty ja tehty kokoisel alueel, homminta ehty vuodet ne pakkautui pinohon laittoivat sihtailut vinohon. Aatteli yhtä, tai aatteli toista verhoi ei edestään siltikään poista järjellä täytyy se ymmärtää haaveittens vangiksi muuten jää. Onhan sit ehditty töissäkin hikoil lusikka-pohjassa, kiireissä pikoil muisto vaan tuollaisest tähteenä ikäisnä, menennän nähteenä. Itku ei auttanut ennenkään tiellä virheistä, roppimme pakko siin niellä syyllisen säkkiä retuuttaa puolillaan tällaisii, luulis maa. Ehyympiinpyrintä konsa ei lakkaa tuollaisel tavoitteel pumppumme hakkaa löytäis vaan oikeita jyviä ilojen ymmärteit syviä. Pieni on ihminen, vähine voimin rynnistemielinkin, - sordiinosoimin laamitaan hituja kasahan tinnertäin, vatpassin tasahan. Nähty ja kuultu on, oikeaanohjeet -paattimmepohjilta, karien rohjeet alkaen homman taas alusta löytyis et kestävä jalusta. Erheitä tullut noit tukuttain tiellä osaamat ohjia hallussaan piellä uniaan monasti makoillut niinkin, et harmi se lakoillut. Järki ei kompassist ymmärrä yhtään väärästä narusta alkaa kun nyhtään huomaa, täs ollaankin ojassa päisteisest, pusikkoon nojassa. Yksin ei määrätä, - aletaan tuosta harmista tarpoa alenteensuosta korkeimpii kumpuja hakea juurikin, sellaisen lakea. Tuolta vois tarkistaa, olemain annin elämänpituisen ylhäältäkannin joukon vaik jatkona menisi hetkittäin keveemmin tenisi. Ilolla ootetaan rikkuutta rintaan kysymät alukskaan, mimmoseen hintaan löysäst jos lähdetty ladulle perusteet silloin myös, kadulle.
Pentti Pohjola 20040717 (20040717) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu