Joku voi luulla, et äijä tääl itkee omaansa huonuutta pelkästi sentakii roituja, kiukkuna kitkee iloisenasenne, telkästi. Moitteita löysästä elosta tullee tarkkailu senverran sakeaa eikä tok ansion pussukka pullee liiasti laiskuuden makeaa. Silti on ongelmavyyhdit ne takan useilla erheisil anneilla haittaisest sotkenut saamansa pakan narinantyylisil kanneilla. Turha on haahuilla taivaalta tähtee kaukaisen käsitteen ääriltä parempi reaalist polulle lähtee välttyilee ulotteilt vääriltä. Opetusmielessä itseä utsaa terveempää tajuntaa hakien kertaisel laamasul pöytänsä putsaa alaisna järkevän lakien. Rimpuilu kohdastaan, evästä haukkais ottaen osingot ajoissa katkeran kakkaakin lärville paukkais aina jos remeltää hajoissa. Yhä saa aatella kehitteenkulkuu viisarit vaaroja osottaa emmitään useimmin, hälvälinsulkuu nurjis ei tarvitse posottaa. Kokemainjäljille, kerraten vinnain reppunsa painoa laimentaa ohitse soreain haaveittenlinnain ärseänähkintää vaimentaa. Yhteisist, enintä evästä maistaa ellei ne portit oo säpitty ilojen aurinko leppeesti paistaa mallaillen sointui jos näpitty. Ulompan saattavat vaania tuulet noitrumpu matalast murista siinä sit kiristyis, ilmeet ja huulet rauhaisuus, pompata urista. Virheittenvanaltkin, kallaalle kipuu äly jos alkavi surrata harrastepaljoista löytynee vipuu tyhjientyrskyjä kurrata. Nythän on suvi, ja ulotteet auki haittojen havinat hukata mielteitten katiskast löytynee hauki ruuhi vaan aalloille pukata.
Pentti Pohjola 20040708 (20040708) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu