Hellepoutaa jussiks veikkail sateisuus silt täällä keikkail -ennusteista eroissa märänuhkan heroissa. Tiedä sitten, mit on illal pisaratko tanssii sillal -aurinkoko lämmittää kansaa rannoil kämmittää. Nastast jos on, pelit soivat valssit, jenkat, tangot oivat yli vetten kiirien lippuliehuin, viirien. Porraspielis lehtii koivut saunottelust hiljaa toivut -alkuillast näitä juur rinnanseudus tyyty suur. Keskikesää juhliessa luonnon parast tuhliessa ei ois syytä riehua viinanvoimal kiehua. Rehevää, ja välkkyvettä auvohista, mielenmettä onni toisil kurkistaa vähempii ehk surkistaa.
Mulla kait palava pätemäntarve jatkust kun riimejä rassailen luku ne päivät, et sellaisest harve erisil akkiloil hassailen. Noista on tullutkin kevennystyötä olemankartotust leikillä ei kyllä pursua huumor ain myötä sitten taas intoisel veikillä. Kotsivun pakerrus, taitoista työtä maatiaismielel ei älläisi jos ei ken kaveri taitojaan syötä tyhjyyteen yrite rälläisi. Erii taas nettises, pankissa käynnit maksut ja lotto se hoidella alustapitäen tuollaisis näynnit vinkkei ei nollille voidella. Osaamatasoja elämäs monta johtajanpulpetist, raskaisiin maatalon äijille tuttua sonta kaulpaidat likaantuis haskaisiin. Ihmisen osa on, tulla ja mennä työnteon nimiket kantaen järkevä ylpeilyn ansaan ei lennä nöyräst vaan reppuaan kantaen.
Sähköises postissa ongelma jurraa liitteitä suostu ei avaamaan muisti on täynnä, se tyhmästi surraa tiedä en konsteja havaamaan. Siellä juur oleva teksti se tenää ystävält, tyttärens toimia äijälle näyttävi pitkäistä nenää avuuseen riitä ei voimia. Virukset saattaneet sotkea koneen ettei se käskyjä noudata silloisest vaikutus yltäilee moneen lähtevii peril ei soudata. Englanninkielistä hömppää ja roskaa päivin saa ärseenä poistella uutta vaan kehittyy, sössötysmoskaa korjaustaidoil ei loistella. Niinpä kait asunnon ottanut virus ettei saa hommelei pyörintään monisenmutkaisii laitteet on pirus lähdetä ensinkään hyörintään. Kotsivuil laitot ne pelaavat kellost siellä ei ärrillä äännellä ukko voi kahmia, riimienpellost kappalelukui ei säännellä.
Ikäiseks kun vuosis ehtii hyötyäkin siitä moneensuuntaan aatos lehtii entiset ei riitä. Aina tulee tarpeisia säpsähdyttää hereil noin juur muistaa karpeisia äkimmästi, kereil. Tämän päivän pähkäilyillä eriset on juuret oudoillakin ähkäilyillä vaatimukset suuret. Yks ja toinen erehdyttää kuvioilla toisil pakkomielin perehdyttää lettoisille soisil. Arvanneeko itsemieles häijympiä huvii etikkaisii sanoi kieles tummenellen suvii. Haluisi ei orvon osaan ukko mustalainen iloahan nappais posaan äijäpuol, kuin nainen.
Pentti Pohjola 20040625 (20040625) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu