Lähelkään ei lontii jaksa paikal olost tullut taksa kynnykset on kasvussa naakelit ei rasvussa. Miellekaari hoippelehtii tuskin lähtöviival ehtii sinnepäästyy simahtaa loppukello pimahtaa. Näillämielin mittaeltu varisseita kittaeltu etualat tyhjinä pelkkäisinä nyhjinä. Ympärluonto, somansorjaa hötkynpuutet joten korjaa ukkonakin ymmärtää ansiosta jälkeen jää. Ratkaisevint olla hengis miten kepeis kukin kengis vatupassil vaaittu oikehesti laaittu. Vedenvälkky värjyy tarjoo haluttaissa löytää varjoo rehevyyttä rentoa ajatteille lentoa.
Yksin luisuu tyhjänsuuntaan vaikeata muuksimuuntaan ankkureil ei pitoa kuhun narun sitoa. Ettei tärkeint olemassa laatupuolla suuri hassa rampautta riittelee kolmoskastiin liittelee. Jokaisel ei lamppu syty puutteellinen hengenyty rintaa tuossa rutistaa eväistään ei tipast jaa. Keinottomuus juuri pahin vetähiksee alta rahin istumatta pallille homma ei tuu hallille. Mitäs teet kun kärry ojas vaikka länkiin hoppa nojas oletteitten otannois löysäthän jo valmiiks pois. Nouse ilo kuskipukil taivaanmerkit näytä ukil elämäl viel juuria hidust heissaa tuuria.
Rakkikoiraks käryist rupeen satuttelen mielenkupeen olematta järkevä jukurast vaan kärkevä. Päreinpoltto äijäl tuttuu usein tutii hengennuttuu tyhjänpäisist aiheista mitättömist laiheista. Erakoksi väkist vääntyy olonratas siten kääntyy joukkokohtii kaihtaisi uuninnurkaks vaihtaisi. Silti pienest periks myöntyy happamesti pramil työntyy juur tuo väisty houkuttais lähtöpiste koukuttais. Ihmetteleet moista tyylii risaamisest, hengel syylii keveesti ei kurvailla estonpuuttein survailla. Liikkeellähtö, nurkantakan selata sais uudest pakan ukkorukka urisee tilannettaan murisee.
Pentti Pohjola 20040615 (20040615) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu