20040525 Siemoja


20040525 Nyt juuri tarvitsee...

Suvinen keli ja ostoksilkäynti
mopolla taajamas,toiskerrannäynti
veljenhän kyydissä enemmin
sutjakast autolla menemmin.
Jotenkin kivaa, kun omillaan liikkuu
ajpelin satulas vitkasti kiikkuu
haittaista hitaus sateella
moni ei tuollaisest kateella.

Vehreänkeskellä maisemis ollaan
itseistä noitua turhasti rollaan
yhteistä saamme täs evästä
pulleaa, kesäisenkevästä.
Nyt juuri tarvitseis älyä käyttää
puutteistenkoloja tiedolla täyttää
ennenkuin loppu se yllättää
hiekkummun alaiseks pyllättää.

Ystävii etsittäis innommin käsil
tyytyvänilmettä mallaten pläsil
aihetta tuollaiseen riitosti
oltaisiin nöyremmin, liitosti.
Mitäpä vuoroja kanskäynti tarvii
sehän juur hölmöä, - höykkeitä harvii
toinen voi olla meil lääkettä
poistaen harteilta kääkettä.


20040525 Ystäväihmises...

Vanhat on yksin ja huoltoa mielii
piittaamanpuutteesta yleisest kielii
nuoremmat ei osaa älytä
-ikäiset, suunnaltaan hälytä.
Tuossa se valmiina, portiton häkki
olijal päähäns kun laitettu säkki
ohjeet ei perille ennätä
-hoksaavuus, itseään lennätä.

Monetkin tyytyvät omaansa osaan
eikä oo kanttia, rupeilla hosaan
joka vois lauteilta kumota
painissa pohjalle, sumota.
Ystäväihmises mitaton arvo
silloin ei heikompkaan synkeissä tarvo
-on, mihin vaikeista valittaa
rehtisest tulleita halittaa.

Kuiluja kertyilee, vuosienmitois
entinen rikkaus piileilee hitois
laistamal omia lähtöjä
rapsiksee taltisii tähtöjä.
Ilo ei ihmises ilmaiseks asu
täytellä pitäilee ajoittain vasu
lösyten jutuista syvistä
-päämäärähakuisest hyvistä.


20040525 Mieltä voi avata...

Järjelläaatellen, onnessa ollaan
vähän vaik vuotoja tirsuilis jollaan
elämänmerellä puljaten
tuntoja ristihin huljaten.
Anteeksiantoja, tapanaan pitää
sellaisest alustast rikkaut itää
murheet ei sydäntä suljeta
-pusikonsuuntahan kuljeta.

Mieltä voi avata, ystäväinluona
tempussa poistuilee tarpeeton kuona
joka on henkeä heikonnut
parasta ihmises leikonnut.
Rehtyydenlippua pitäen salos
onpahan iloa, mökissä, talos
siellä ei vieraita harvata
nurjaisenpuolisest karvata.

Taitaispa tuntea, parhaalla taval
ikuista intoa löytyen lavalt
keinojenpaljoista karsia
särkyneit ehyiksi harsia.
Lista ois pitkä, mik oppia pitäis
möyhentää maaperää, siemen et itäis
plussalle asenteet kääntäen
jetisiks hanikat sääntäen.

























Pentti Pohjola 20040525 (20040525) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu