Vähävähält vauhti toppaa estelykset kynsiins koppaa siin sit olet lirissä henkisyys ei virissä. Tyhjää täytyy, luotaantyöntää omaavähää joten hyöntää alimmaks ei ahtuisi -sakinjatkoks mahtuisi. Paikoilleen vaan huomaa jääväns jarrutteissa, omarääväns kuvitekin pysähtyy itseisarvo lysähtyy. Rämpimist silt tulee jatkaa vaikka kuinka huoli vatkaa onnenripaans rutistaa pelkoo liepeist putistaa. Silmäellen, maat ja meret kierrätyttyy suonis veret jokahisel tarjolla viipaleens myös varjolla. Nyt on harteet, iänköyryt puhaltuneet hiiteen höyryt kiitoksel noit muistetaan tummat niskast puistetaan.
Yksikseen kun pyhii viettää jotakinhan ehdoit tiettää ol se sit vaik riimiä -ilman sakin tiimiä. Eihän vanha kylil juokse toisetkaan ei tule luokse näinpä sitten jässätään edut nurin kässätään. Perheellisil, luulis täytet hommimista, faktaa näytet sukupolvein rapuilla tyhjistä ei hapuilla. Mistä orpo onnens löytäis pahki seinään heti töytäis -anteeks, olen viassa nassikast jo liassa. Kuvitelmat kupertuivat harmit laumas föliin uivat eikä pääse omilleen tunnonsäikeet lomilleen. Siksi mietet rullalt purkee loppuinlopuks, eihän surkee kantteja vaan haetaan tönkköyttä paetaan.
Kesäntuloo ei voi estää hiukka puuha saattaa kestää yks jo lämmin aistittu runsashikee maistittu. Näinä päivin, sateenvuoro kohtuullisen pitkä suoro tänään toki erillään -säteet, ilonkerillään. Maisema nyt heleelt näyttää rinnanseudun tyydyl täyttää vedenkimmel kiiltelee -puseralla viiltelee. Onni, et on erilaista poikkeamaa monist maista jako neljään tasattu sorjin kesään kasattu. Linnut ruokkii lapsiansa pörhötellen hapsiansa myötäsuuntaan kuljetaan -aistisäilöön suljetaan. Ikää kertyy, vuottenmyötä reimailla ei hidust työtä kunhan saamme liikkua mielteissämme kiikkua.
Pentti Pohjola 20040524 (20040524) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu