Juttuja hoidellaan monella taval useilla, eioota ensiksi laval miettiis sit paremmin aatellaan hommia hyötyisiks saatellaan. Löysästiottama toisia rassaa ettei noit puuhia yhteisiks passaa sitten jo tarvitaan kiriä välttääkseen umpista liriä. Kohtalonkellotkin aikanaan soittaa tuotapa ennen juur ehtiä koittaa palikoit järjestää rivihin ihan jop, rintaman tivihin. Esteitä edestään jokainen löytää vähillä aatteil kun huomeneen töytää hepoa sietäisi hillitä antamat yritteen villitä. Maali siis häämöttää jokaisel eessä usein, et silmäkin punottaa veessä tunnot kun tulevat tutuksi vääntyilee hetkittäin rutuksi. Olennanotetta niskasta raastain höpöjensorttistkin keljuimmil haastain aika tuo kuoppia siliää itse jos itseensä tiliää.
Pakoilla jos vastuit alkaa hatarasti, ylimalkaan tärkeet jäävät jälilleen suit ja sait siin, välilleen. Eihän tuota kestäis kukaan pitää päästä resloin mukaan tied vaik helmii löytyisi onnenmaahans töytyisi. Kotinurkis käpsäellen rapsahust jo säpsäellen ei tuu eväst hengelle altistutaan tengelle. Jokaises on hidust miestä hapuella suuntaa tiestä tutinoimat lahkeita itkuist eros jahkeita. Ilo antaa arvoi eteen parhaimmillaan takaa reteen kelpaa konkan kohota huomen suuntaan tohota. Nyt viel kesän hehketysis sepil ei oo vikaa sysis lusia vaan pohjempaan rystyliikkeil ohjempaan.
Kolmen riimin pätkil mätkin tavutukset tasaks pätkin rutikuivaa rustataan lyijykynäl mustataan. Ettäk täytyis löytää juoni nimeltänsä, runosuoni vähiini oon langennut yhdeltpaikalt kangennut. Pystyvät saa vauhtii pitää heilhän muuten, älyst itää tuolleen löytyyt tulokset jännämmätkin sulokset. Omaosa, kulle suotu kohtapaikkans ääreen tuotu siit vaan alat onkia röykkiöitäis tonkia. Hedelmäthän kasvaa vaivast pokkailla saa avust taivast et on meitä muistettu laiskuuksista suistettu. Vähävähält, millimillilt kuulostellaan visloot pillilt miten täs nyt kavutaan latui oikeest havutaan.
Pentti Pohjola 20040519 (20040519) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu