20040510 Tukee tulee


20040510 Nythän on suvi...

Olemanpalikoi paikalleen laittaa
jatkuvan meuhkannan haitoista taittaa
vuosii kun tarjottu kulussa
eihän täs ihmeemmäs sulussa.
Kielen kun käytössä oppisi jotain
aina ei toisille niuraisest hotain
oikeist siis osaisi mainia
ettei ain katuman painia.

Nythän on suvi juur alkamas täällä
röheesti lämpöä, ylettä  näällä
vehreys silmiä siristää
auringonantama piristää.
Mitä nää meikäisen turinatunnit
kuviteperäisii enimmät nunnit
huomenna haitat taas kadonneet
unhotteiks tyhjiksi sadonneet.

Läheisii ihmisii pelkästi kiitän
anteeksipyyntöjä toimistain liitän
väärä mul ylpeys kimpussa
järkisenkäyttö se himpussa.
Tahtoisin ohjata aukeemmil vesil
myönteisii mukavii kaivaen esil
ikää jos annetaan yrittää
keveemmil kantamil pyrittää.


20040510 Arka on allikos...

Juhlaiset pyhät on konstisii heikol
niinkuin nyt mullekin, jäpinäveikol
useinhan suruista rotkotan
itseä mollaten motkotan.
Vapaus olla täs, kuinkapa sattuu
ilmahan viskaten rempseesti hattuu
tuostahan pitäisi tykätä
onnessa kärryjä lykätä.

Arka on allikos, täähän on totta
yhäkin enenee mielessä sotta
huonuutta polulta keräsin
etanast ällimään heräsin.
Sitten kun ojansa pohjalla lojuu
täytisest mallailee raakkista rojuu
lahjakshan saatua olenta
vihjattuu ylempää polenta.

Taitaispa sanansa sisälleen sitoo
päällisenpuolisest rennosti vitoo
kukaan ei kohottais kulmia
-tietäis ees, jätkällä pulmia.
Harhoista tehtyjä, risuiset aidat
olemansäännöt ne, kapeet ja kaidat
unhonkin osakseen hyväksyy
kunhan vaan tallautuu tyhjiin kyy.


20040510 Iloohan ihmisen...

Erehteit enentää vuosienmyötä
samassa suhtees kun lopettaa työtä
haittaisten karikot kolisee
kuntoisuus viemäriin holisee.
Miksi on tällainen fiilinki mulla
järkeväks iässä pitäishän tulla
sortumat tyhjistä polvilleen
tutustaa tanteret kolvilleen.

Iloohan ihmisen pitäisi hakee
riemuista remakkaa, joka on sakee
ystävät ympäril piirissä
kaikkinen kouhotus jiirissä.
Pieni on sielu, jok tarpeetta kaatuu
-senverran tsekkailla, ydintä, laatuu
ettei ain tarvitsis hävetä
uuninsapiilohon lävetä.

Toisten on varassa touhuilut tässä
omuudel varautuu, penkillälässä
vuodet sen selväst jo näyttivät
nurjpuolist evääkseen käyttivät.
Anteeksi suokaa tää, marinainmäärä
jousessa tähtäys ilmeisest väärä
rivien välein jos hukuttuu
kauenteet silloinhan tukuttuu.


20040510 Etuisii avuja...

Riimeihin pakenen vähäini kanssa
eikä oo nautintoo useinkaan tanssa
kunhan saa päivittäin pelailla
aatoksii vyyhdelle kelailla.
Siinä on sisältö, lähtö ja tulo
enintä kuorruttaa karstainen sulo
vapaana valheesta yritän
rehtisentähtyyllä pyritän.

Pyhinä yleensä tukala tunne
jokaiselt suunnalta, henkinen nunne
väärin et värttänät pyörässä
ukko taas kiusaisiin kyörässä.
Etuisii avuja ei osaa huoltaa
milloinka mihinkin kontturit puoltaa
näitä jos päässänsä rullailee
yhäkin heikommin lullailee.

Mistä sais ryhtiä, uutteista ujuu
senverran selkeetä, toiminta sujuu
tyhjienjauhanta lopettaa
itseä älyiseks opettaa.
Nöyryydenpuute kait kroonista luokkaa
väärin et heiluttaa tylstynyt kuokkaa
sisulla pitäisi sipaista
eikäpä nuolaisten lipaista.

Pentti Pohjola 20040510 (20040510) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu