Haitat äijää nujertavat turhanmenot kujertavat näinkin täytet piisailee -romummatkin hiisailee. Ihan toist kyl tehost toimii etsii olennalleen loimii kutopuitten ääressä ahtaammaskin hääressä. Ruttusylis, kynä näpeis miksi itsee silloin häpeis teoks alkaa nimittää vaadelinjan pimittää. Kaik ei katso, suopeinsilmin rullailee et tälleen filmin puolustpuhet aatella sanoi jonoon saatella. Laistamisest itse kärsii niukanreunast kun siit järsii eikä tunnu tutulta yhteenpöytään kutulta. Sanomiset, nekin risoo aiheen tarvi hidust isoo omapiinaa pohjalla kiusaisiin het ohjalla.
Rukkaset on mulla naulas suprlontuki usein kaulas niskanrisan suojana enemmäst ei huojana. -Tekosyitä, - voisit hommii nykyisin sul täyttä pommii kehtaamat ees koettaa toiset ylest tehdä saa. Eihän kenen olis pakko hyväksytyks tulis lakko maailma ei kaatuisi niukemmaks ehk taatuisi. Selitäppä näitä huolii käänteisiä menonpuolii juur, ei kaikest lorvailla vähenteitä sorvailla. Mulla vaan on haitanreppu jässyymässä penkil peppu ehtimään ei ennätä loistost leijaa lennätä. Anteeksi et pinnoo mieles selitteitä tuosta kieles harrasteis viel hikoilen otatteissa likoilen.
Työhän ois se ilo, lääke ellei vaivais, vanhankääke mikä sivuun syrjyyttää henkisesti nyrjyyttää. Joku tuumaa, tuo ei kehtaa omissansa kyllä vehtaa lähtis tositoimihin hyötyisien poimihin. Kamraatil ehk hommaa liikaa syrjäsilmäl joutuu tsiikaan -tässä kaiken teettelee luitaan oheen veettelee. Noin tok saa tuos ajatella äänehenkin pajatella totun hevol ratsastan edelleenkin, patsastan. Vuosia jo luistateltu häpeääkin muistateltu nupist ei tuu käskyjä siirtelemään väskyjä. Moitekaan se siinä auta kylmäs ahjos muhii rauta älkää olko ilkeitä vaik täs puuttuu tilkeitä.
Pentti Pohjola 20040503 (20040503) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu