20040206 Jätelmiä


20040206 Ilo on kuin...

Huilaillahan vanhan pitää
uutta sitkoo siitä itää
antain uskoo oikeisiin
lotkottelust, poikeisiin.
Järjenkanssa, yhtäjalkaa
rapsiskellen silmäst malkaa
pelon siirtäin sivulle
ehättämäl vivulle.

Kuulemistaan yhteenvetoi
tuohan suojaa, ettei etoi
naurumiellä lampsien
rusinoitaan nampsien.
Tuleville, älynleima
lähtöpiste kun jo reima
siin ei jarrut sauhua
välttää mielen pauhua.

Ystävitten, laatujoukos
kelpaileepa olla poukos
hakemassa hyviä
aitastansa jyviä.
Ilo on kuin , leiväl juusto
-rehevänä, metsäs puusto
kauniin luonnon sylissä
ainutkaan ei hylissä.


20040206 Eihän meit oo...

Kuta kulloin piirteleekin
olonshyvää siirteleekin
huomistensa kivaksi
tartuttavaks rivaksi.
Eihän meit oo synkkääntuotu
huppupäässä nurkas luotu
-toiveet hirvees palossa
joutumises jalossa.

Itselt laittuu kinttuun ankkur
kumoon vimppaa äkist vankkur
ojanpohjal ollessa
masennusta pollessa.
Tuo ol suuri vikatikki
kuvitteisuus räpsäht rikki
palasia liimaillen
hengensortti viimaillen.

Yönsä pitää hyvin nukkuu
eikä aamunlähel kukkuu
vireisis on helmiä
kelpaa riemuin telmiä.
Jotakin voi ehkpä sattuu
anturoissa, muotoo hattuu
siitä ruoto suoraksi
kestämisten vuoraksi.


20040206 Nöyränähän köyhän...

Eihän meit oo ohitettu
rumal linjal kohitettu
muisteskellaan iloja
hyvist ei saa piloja.
Jokaisella täysi kuuppa
yhdelkään ei alttihuuppa
tuon jos takoo kaaliinsa
mieltyy varmaan haaliinsa.

Nöyränähän köyhän pitää
kupoolissaan vähii itää
et on ruokaa pöydässä
santsihinkin löydässä.
Kelpaa olla, tulla, mennä
vaik ei etäs keppi lennä
hyvitytään haaveilla
sielu ettei raaveilla.

Aika tasaa olonnousut
letise ei pelost housut
tuohon ainkin pyritään
vähemmästi tyritään.
Ilo muista osotteiset
meidänsuuntaan posotteiset
täällä hyödyst imetään
sinut kunkuks nimetään.

Pentti Pohjola 20040206 (20040206) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu