20040202 Suitsimisia


20040202 Mut kun jossain...

Puuhantarpees heikko olen
yhtäpaikkaa tiellä polen
eksymättä enempiin
luisumatta menempiin.
Oishan soittoo, sekä toista
en kyl missään hidust loista
tietokone avittaa
yksinäistä ravittaa.

Värssyilystä tullut tapa
notkuvana sinne vapa
ilman eeltein etuja
hotjakampii retuja.
Mut kun jossain ollaan nokin
polku se myös, huonon kokin
epäkypsii paistamas
syrjäisyydest laistamas.

Kaikenkanssa tuskastuttaa
itseniukkuus fuskastuttaa
henki tarvis huoltoa
ulkopuoltkin puoltoa.
Selin sinne kyllä aina
vihreennappii eihän paina
orvontunne tukistaa
lähtemiset kukistaa.


20040202 Hituu eivät muni...

Muunnevalmiit ihmislapset
aikaansaavat olois kapset
lähtemällä loikkimaan
etuisiaan koikkimaan.
Hituu eivät muni tiellä
nauru kaikuu usein siellä
olemisten yhteisis
intomielten nyhteisis.

Laita hidas asialle
eihän ehdi rasialle
käskyjä kun odottaa
uinumassa pysyy maa.
Vilkkailla on kirkas järki
heil ei tylsy vähää kärki
juuret, millä mielessä
sattusanoi kielessä.

Kiva heitä lähelt kuulla
tippaa itsest mitään luulla
pientä mieleen vilahtaa
ilonkello kilahtaa.
Noinko homma pitää laittaa
lepsuolo ensin taittaa
sitten säihket suonihin
alkain uusiin juonihin.


20040202 Toimetont on raskas...

Näitä mätkin suoraan ruudul
ilman kynän veivoot puudul
yhtälailla tavuttaa
määrämitaks helpost saa.
Toimetont ois raskas kantaa
sihrutellen vastarantaa
oma turhuus tikkuna
-umpeuksis ikkuna.

Ennen oli päivin työtä
nuoremmuuskin siinä myötä
jaksoi raskaat raadella
tukit metsäs kaadella.
Lantakuorman mätännöissä
tunsi olleens tositöissä
ilta silloin makeaa
unensaanti sakeaa.

Nyt on käsil pelkäst riimit
eikä vanhi, eelset tiimit
uutta putkeen pukkailee
kotilämmös sukkailee.
Välil vähän nettii haistaa
juuriko siel päivä paistaa
taasko nurjii juttuja
huolten esil kuttuja.


20040202 Lauantain jo luukut...

Aurinko nyt hieman pilkkaa
taivaanrannan yllä vilkkaa
eilen pyryy katseltiin
ovet pysyi tiukast kiin.
Lauantain jo luukut avas
myrskytuulen alun havas
siitä lisi saanteja.
bofoorien jaanteja.

Keskitalves keikutellaan
omavähii heikutellaan
meini joskus mutkalla
toisin laimeest sutkalla.
Hiljaiseks nää luokitellaan
sivussa kun kuokitellaan
ärseilyynkin ärähtää
mielenpienuus kärähtää.

Ei siis syytä lyödä rintaan
katumuksen iskis pintaan
tusinaista tavaraa
jumimassa avaraa.
On kyl kiitos päivittäistä
saanteluista juuri näistä
vehreyttä vahdaten
keveet kulkuu jahdaten.


20040202 Syliin otan haitarpelin...

Tilintekoo itsest pelkää
aatoksen jo eeltä telkää
mithän musta puhutaan
jopa juoruin huhutaan.
Nollakastiin pistetäänkö
huonoin alle täysin jäänkö
vähä hyvä hukkunut
ilons ohi nukkunut.

Enpä lähde moista perään
itsevähiin päivin herään
kaverit on kaikonneet
omans ladun paikonneet.
Syliin otan haitarpelin
jos tuo into silläkelin
värssyntimproo jatkuna
lähes jopa vatkuna.

Riimittely hurjan kivaa
enkä pelkää tuossa ivaa
ylläpitää sietoa
hivest lisäin tietoa.
Pöhöstihän kyllä työnnän
senpä reilusti jo myönnän
niukkudella hintansa
vaikee pitää pintansa.




Pentti Pohjola 20040202 (20040202) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu