Jullinmullii pitää varoo ettei tarvi niskaans haroo palikat on kohdissaan älyllinen pohdissaan. Meikä tekee liikaa mutkii -kuljettuu, kun yhä tutkii sietäs huomen sujuilla eikä esteis tujuilla. Ajankulu itseens jatkaa kärrylöissään hieman vatkaa jouset jos nuo puuttuvat persuslihat suuttuvat. Useet merrat koettuina simslabimit hoettuina olo pysyy paikallaan akseltappi, laikallaan. Hölmöähän moisii riittail umpimähkään turhast viittail kun ei edes kysytä ruotulinjas pysytä. Vispaa jalkaa, olonkoni älä yhtään saaduist loni näillä eväil pärjätään. huomisiimme värjätään.
Nuorella on haitat vieraat ukkona noinkanssa hieraat pakko siihen taipua eikä loveen vaipua. Selittelyt eivät auttais kipeemmät siin kimppuun lauttais tulleet eivät tokene -onneks, monet kokene. Yllätteisii, ilonnurjii aistimana, todel kurjii lähettäis nuo hitseihin mut ei usko vitseihin. Elämä ois muuten mallil jos ei noita pirui sallil kehonkunnon rapisteit ilomielen napisteit. Unohtaa ei ikun voine laulut laillaan koskaan soine vaarattomain vääntöjä nurinperiks hääntöjä. Karteenithan mielii avais polullansa helkäst ravais aika vaan on ohitse onni ettei kohitse.
Talven selkä johan taittui keväämmäksi meno laittui vihureita ulkona jos noit seuraa mulkona. Lisäks kova lumipyry oikein tosi, rätvöönmyry koiranilman merkeissä tällähetkel lerkeissä. Vanhan veivuut, mitpä näistä olemista puuttuu päistä keskikohtkin lahoa heikentäen tahoa. Etevimmil suksi kulkee tarvimatta olla julkee aina natsaa, tapahtuu keljunoireist vapahtuu. Ikä tekee tepposia jatkust uusii kepposia ettei ehdi pureksii siksi hieman nureksii. Tärkeen arkkuu availsi kaikkoaisi säärilt pisi miten ihmees toimisi heelmät puista poimisi.
Odotellaan ilontuloo kumoamaan hengenkuloo löytääksemme sointua -näverteisest tointua. Hutimalla, pelkäst hukkaa ruuhen myrskyyn avol pukkaa löydä siin nyt hoitimet ilollensa voitimet. Porukoist ois tuenturva mut ei sinne nykyy kurva ovet menneet lukkoihin räpellykset tukkoihin. Vaikka melskais yöt ja päivät ankkureihin paatit jäivät metkanmerel seilaavat positiivist peilaavat. Unohteisiin toki joutaa vastavirtaan pitää soutaa haavojansa nuolemaan loppuinlopuks kuolemaan. Moiset saavat tosin varttuu elinlankaan kynsin tarttuu harmein ohi viuhdotaan kahleilt karkuun riuhdotaan.
Pentti Pohjola 20040201 (20040201) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu