Tammikuu juur tänään loppuu aika pitää kovaa hoppuu valoisaan täs valutaan sitä eitot halutaan. Opetelles uusii jujui kokis löytää, laaduntujui homehisten tilalle ettei ilo pilalle. Mielen täytyy saada juosta itsyys nyhtää, kuransuosta ennekuin on myöhästä lähtölankul ryöhästä. Aatellen, jot vanhuus niskas koipee toisens eteen kiskast pelkäämättä haittoja olons, nurkkiinlaittoja. Raapustellaan värssylöitä intohimol saaden töitä joku nauraa partaansa äijä möhlii hartaansa. Keskustellaan minänkanssa tasapäinen, luulis tanssa henkisille painia vuotatellen mainia.
Jännitteistä elonkäyttöö tunnon astioitten täyttöö sitä vanha vajaana piirrot puoliks hajaana. Konstinoppei kuka antais vastuusehen ukko pantais ala järki jäpistä laukee salpa säpistä. Onnellista tuhraella voimii johon uhraella sanaleikkein suomina tulevina huomina. Äly älä enää pinnaa innosteisest uusiin vinnaa sellaisista selittyy antoisihin telittyy. Mutkatonta näköpiiris osan olles täydes jiiris roippeisii yh levällään hommainalku evällään. Tuhlailtuko nolliin paukut lutuskan et pysyy laukut niinkö onni ojassa virheellisest nojassa.
Ilman virtaa koneet seisoo nollamallis, täydest veisoo onko sohka syntynyt edunhalu, myntynyt. Herää äijä! - itsel sanon nyt on kohta toimeenpanon vaikka sitten riimejä kylläkään ei viimejä. Noita syntyy kädenkääntees ehkpä varttitunnin vääntees useimpien ryhminä anniltansa tyhminä. Passaa kynän piirrätellä oivalteita siirrätellä kansioitten kauhuksi mielenpalon lauhuksi. Asiaa jos vielä tapais karsinoista hevot vapais viskais kinttuu kadulla taikka sitten ladulla. Kesät, talvet, kekkaloiden tyhjistänsä mekkaloiden sitä tässä tärisen pikkasest jop ärisen.
Ilot, surut, tuppaa mieleen moneskohdas juohtuu pieleen ukkorukan ulinat värssynväännön hulinat. Loppuneet on tositoimet kangaspuista kados loimet aseettoman antia tavuin, kotiinkantia. Älä polta näistä päreit tarkoitus ei jauhaa äreit myötämielen miettehin alustavin tiettehin. Kopuloitu, nurkanperät unetettu vanhat herät et ois uusil voimia järkistäkin poimia. Turhanmäärii esiin kaavin pientareilta juuri raavin ajankuluu suosien läpi paljoin vuosien. Edistystä hyötämättä ilonpaljoi vyötämättä tattiksia tarjoan sisintä kyl varjoan.
Pentti Pohjola 20040131 (20040131) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu