Riimit päivän, avaa, sulkee yksiijälkii vaikka kulkee pienest ovee raottaa nyhjänsakkaa paottaa. Haluais myös onnistua järkisesti ponnistua ettei nollaks mallistu sudenkuoppaan kallistu. Leikinpäiten rustatessa kynäl ensin mustatessa helpompaa on harrastaa aihetynkii varrastaa. Puisevaahan toki muoto juoniköyhää älynsuoto tyytyy pitää vähiinsä sojoo silti lähiinsä. Elossa kun paljon vuosii järkisest ei enää kuosii itse sitä selitän loskist muual telitän. Ympäristös, virkeet näkee tarkenteita yhä käkee miten jutut onnistuu priimajoukko ponnistuu. Kiitosta myös elämästä vähäisestä, juuri tästä se ei unhoon katoa arki hyvii patoa. Ystävät on iso etu kauttaan vähii moni retu taakanpaino kevenee olonsektor levenee. Antoisaans tuo luonto jakaa neljäs osas, manins takaa kylmänvaiheest leppeään helteist syksyn keppeään. Noilta tahtois hengenlieskaa vitamiinei, rouskurieskaa päiväst toiseen edeten uutisestaan medeten. Suvituul kun puissa soittaa orjentua moiseen koittaa lahdenpäilyyn siristäin henkee, ahmiks tiristäin. Eipä löydy riitost sanoi aukoakseen täysil hanoi meistä huolta pidetään omuutta siks idetään.
Pentti Pohjola 20040128 (20040128) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu