20040128 Eivät sano

Monet menee, murhetvailla
kepeäst, kuin sadunmailla
ilolaului rallaten
päivihinsä kallaten.
Aina uusii, ootonlaatui
ikinä ei, kuoppiinkaatui
hyvin pullat uunissa
kotona, myös duunissa.

Eivät sano, päätä särkee
tuotkaan, mul on niukast järkee
kun juur tänne synnytty
tarjoinääreen kynnytty.
Uudet polvet jatkettuna
sosiaalist matkettuna
velvoitukset tasassa
pistehaut kasassa.

Lastenlastens paimentelut
tukkinaisten laimentelut
roppamäärin iloja
niukkimassa piloja.
Vitsiähän siinä lentää
onnens oksal kuka entää
tyhjäkäynnil moottorit
räplämättä roottorit.

Suvi-iltain, saunansavut
niukkailevat tuossa tavut
vedenvälkkeen kilossa
elelyä hilossa.
Kaislikkoiset saartenrannat
olontäydel takaa mannat
nuotioilla käristeet
hersyt parranpäristeet.

Tuuli kun se vihdoin nukkuu
mainen meno utuun hukkuu
kala saattaa polskahtaa
joku jossain kolskahtaa.
Lemmenleikeis nojailevat
huomenpiirtui ojailevat
miten perhe laitetaan
epävarmuus taitetaan.

Suvimieltä yhytetään
ahminhalul ryhytetään
toisiamme muistaen
päivät huljast luistaen.
Ylätalon herra jakaa
et on tunne kaikil vakaa
vuottenkierrot hallissa
ilonpito sallissa.

Pentti Pohjola 20040128 (20040128) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu