Ihmisil on monii huolii allensa et tarvii tuolii reknatakseen näiviä pilventäväin läiviä. Ensin tsiikain ympärilleen onko avuks vähää milleen haittanak tääl pakertaa ylenkatset niskaans saa. Mit on kimpus fobioita ahdistuksen aiheit noita pimee, korkee, kipeys hukassa et ripeys. Omavähyys sekö teilaa lainaveneel juurko seilaa eväit ei voi hankkia puuttuu tuohon pankkia. Löytyyk etui vaakakuppiin positiivii, kertyyk nuppiin hajallisii haluja onnentielle paluja. Harrasteet ehk ilosteita arjenharmaan silosteita jaetaank noist pisteitä kumoamaan misteitä. Tuosta tullut päivänsana kyselyistä oloinvana löytyyk kykyy korjata menemäänsä sorjata. Haitta varmaan, kirpee luonne jononperil paiskaa tuonne sellaisen jos tunnetaan orvonosan ehdoit jaan. Kiitos, et saa yhä olla raksutteissa rypöö polla värssyjänsä väännellä elonslehtii käännellä. Medioista purkee tietoo jopa siten, koittaa sietoo väkivallan muodossa hurmeheitten vuodossa. Tuleek koskaan täysi rauha kansainsuhteen, olo lauha että pelot pakenis luottamukset sakenis. Me kyl äärel, ohemmalla kipeimmistä ettei talla viinoil, huumeil, reittinsä pilveksien peittinsä.
Pentti Pohjola 20040121 (20040121) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu