20040121 Fiiliksittä vinksuteltu

Tasapainoo elo vaatii
haapuloinnit, siten laatii
järkiperäin muodossa
sipsakkaitten suodossa
Nyhjäämällä tehot hukkaa
vikaraiteel junan pukkaa
ei tuos olla kyydissä
miinuksien ryydissä.

Vakavoituu iäs pitää
tuolloinhanpa orait itää
josta jäsent lohkeaa
innostuttaa rohkeaa.
Möllimielel aina sivus
unissaankaan, ettei vivus
pelko pahin kaataja
toiveisien maataja.

Kaikillahan järki päässä
etevil, se hituu jäässä
arkisestkin osutaan
jos vaan riitost hosutaan.
Laimentua eihän tarvi
tietämääsi ethän harvi
onnellista oloissa
eikä liikaa koloissa.

Takarivin taaviparal
sormet eivät ole haral
mistä safkaa kauhotaan
suummenurkkii jauhotaan.
Ylevämmin täytyis lähtee
vilkuilemaan illoin tähtee
avaruuksii arvaamaan
sönkönelkeit harvaamaan.

Unehtuu siin hyväntoiveet
jos on käsil pelkät loiveet
särmiäkin tarvitaan
haittoja kun harvitaan.
Kaikenlaiset kallistukset
nykyajan mallistukset
itseänsä esittää
taatut tutut vesittää.

Arkijärjel antain ohjat
löytää jetit olonpohjat
miltä kevyt kohota
enemmäkskin tohota.
Yhteisyyshän onnenavain
sille polul äkist ravain
laskeskeleen voittoja
kauenteleen loittoja.

Pentti Pohjola 20040121 (20040121) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu