Ensin leimaa itsens turhaks sitten pistää itkunpurhaks mitä tuost on hyötynä portsurieskat syötynä. Kehuahan aina pitäis luottamusta siitä itäis valheisil ei osia jutut täysin tosia. Huono tapa, omamoite ihmisistä lisämp loite kurssii kehno käännellä oleviaan säännellä. Niin ei maahan voi ees päästä ettei ylös, väärinnäästä tiedon ottain todesta kauentuilee podesta. Luulemiset nurjaanjohtaa siin ei hyvä, toistaankohtaa valoo täytyy varttua kahvoihinsa tarttua. Mitat äkist normaloivat herkänlaulut sulost soivat annettaissa tapahtuu jurnukuormast vapahtuu. Tyhjennetään likasanko vähii äkist, sivuunvanko ilo pääsee pannasta nautiskellaan mannasta. Oottamalla, homma topis kelle se nyt eduks sopis pystyhyn kun ponnistaa rohkeata onnistaa. Maailmas on lämmint mieltä sen vaan kauhoo esiin sieltä lääkkehistä rehua hyödyntäyttä mehua. Kestämällä, eteentulot vähenevät, palonkulot alkaa ituu kasvattaa riemu reissuu rasvattaa. Hauisvoimaan ei voi luottaa pettymyksii saattaa tuottaa orpona jos joudussa epätahtii soudussa. Uuteen päivään reippahasti johan kevii, ylilasti tyhjennytään moskista luutuu piha roskista.
Pentti Pohjola 20040120 (20040120) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu