Aikojen muutunta hermoja järsii entisten kaiuista ukkona kärsii menneitten muistot kun vaalenee uutisensävytkin haalenee. Sanalla yhä on, osoitetarve josta ei ikuna mielisest harve kertoipa kuka, tai sanotaan oottoa varmasti anotaan. Pyyhällysmielellä monetkin viuhtoo itseisen säikeitä haltuunsa riuhtoo enemmän antakaa tännepäin kovasti puutteelle yhä jäin. Malleja tietysti kellään ei ole valmiilla masiinal, tuotosta pole niskaahan pakko siin raapia jäännösten liitäntöi kaapia. Ulalla useesti, saatavist eduist kieli jo ulkona, läähätteenreduist verkot ne täydesti sotkussa pirstaleenomaista potkussa. Jokainen jakaisi vieraita varoi harrastain itsehenpäisiä haroi luopuis ei yhdestä sentistä piittaamat järkisen tentistä. Hataranhavinaan näinhän sit herää krääsiä kupeilleen turhast jos kerää tätä ja tätä mä janosin -pönttöä, nythänpä sanosin. Laitteita hankitaan taitoa vailla ehdoitta kiellellä moisia lailla nurkat jo turpoilee tavarast alkeista hajuu ei avarast. Viskokaa tänne nyt, kipot ja kannut ympäril riittävät romuille mannut järkeily huomisiin jätetään pyramidtyylillä mätetään. Ryysyjä pursuaa, entisist nurkat hävettää vieraitten, tännepäinkurkat osaispa kirppiksen pystyttää -simsalabimillä rystyttää. Alkais taas keräilyn tyhjältä pöydält innosta hihkuen jokaiselt löydält tuotahan justiinsa aattelin unessa kotiin jo saattelin. Pian taas tukossa, kamarinperät nousseina sfääreihin, lumppujenkerät hölmöä tyrskyihin sukeltaa jäljestä katuen mukeltaa.
Pentti Pohjola 20040118 (20040118) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu