Aina ei maistele työ eikä jouto silloin on riimien, käsillenouto tyhjäily saatava sivummal parempaan fiilikseen hivummal. Pakkokin latailla virratont akkuu näinpä saa mielelle tuoretta kakkuu jaksetaan huomista vartoilla uusia juttuja kartoilla. Tunteita tulkitaan erisil aikeil pelkäämät sitä, et kauetaan vaikeilt lutsuttain mielemme nisiä siten juur kertyilee lisiä. Syvemmin sihtailla purtilons kupeit aivojen käskyjä, vaistoisii rupeit näillä saa messevää nostettuu vähyydentunnulleen kostettuu. Naapurin ruoho tok vihreempää tuolla kateisentuntoon ei siltikään kuolla juurittain järkeä terottaa vähemmän taantuma verottaa. Liikettä niveliin, ensmäinen ehto heilua täytyvi ainaisest kehto rumuus vaik kimppuhun pyrittää sellaisen unohtaa yrittää. Turhaakin kysellä onnisen perään niukkoja muruja halmeilta kerään uunoilun aika jo ohitse joskus se vilisti kohitse. Muistini mukaan, ei henkiä hukas mieliset oraat vaan rehotti kukas ohitteenhaluisii tapasi syrjemmäl, noita sit vapasi. Uskallus erkani mielestä tuolta hiljakseen hipelsi syrjäisenpuolta toisii ei keinoja tallella loskootti joltisest kallella. Parlastinpaikkoja entrata osas täysin kun pusikkoon haaveet ne hosas arvojen tähteitkään näkynyt minlaista kupua täkynyt. Siinähän pyyheksi niskansa seutuu vuosienmääris kun tössävää reutuu oikeessa, arvion asetteet pöpekköön johtivat lasetteet. Kohtuisen ehjänä tunnolta ollaan pieniä noroja sihrehtii jollaan henkisen äyskäri käytössä vihreetä tähteenä näyttössä.
Pentti Pohjola 20040115 (20040115) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu