Ihminen on luojanluoma haikaran sen, nokastuoma perinteinen selitys vedättävä pelitys. Synnytyshän ähellystä monenmoista sähellystä sitten pieni putkahtaa jalkovälist lutkahtaa. Parkasulla olons alkaa sätkytellen, kättä, jalkaa tuosta pituut venyä ymmärrykses enyä. Jotkut ei tuu aikuisiksi heiltä puuttuu siihen niksi naurunkuret silmissä kekkaloi kuin filmissä. Reimaluonnot, hattukallel vinkeytens yhä tallel sutkausten mestarit tosikoitten testarit. Kiusattavat pyrkii pakoon ettei joutuis, naurunrakoon noille ärsyy syötetään ilkeyksil vyötetään. Hoksataan, jos heikko kohta kiusaajilla sinnejohta tehoja kun löydetään innommin viel töydetään. Toisen mustuus, ihastuttaa et noin osaa vihastuttaa heikompata kulkijaa suunsa ensiks sulkijaa. Pienisielu kantaa taakkaa älymmät he iloin raakkaa sadismistkin viitteitä tutkittaissa liitteitä. Johtajaksi miel kel palaa bensiiniä laineil valaa roihu että syttyisi tasapäisii myttyisi. Arjessa on näitä kohtii joita sietää älyl pohtii lienkö itse sättinyt sananloskaa mättinyt. Räväkimmät eivät huomaa tallaavansa vähää kuomaa jotet ketjut kasassa elo epätasassa.
Pentti Pohjola 20040113 (20040113) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu