Ikä tekee olost työtä aina ei siin nauru myötä kolotteitten painosta iloja ei mainosta. Silti jaksaa kuvitella mielellänsä, huvitella aika-ajoin surraten täytekohdat murraten. Paljot jääneet huomiotta velttoudet tuomiotta rangaistusta kärsitään olonkapeest järsitään. Vaa-an leuat, mitenmilloin uneksuttu jospa silloin heräiltyä pelästyy nykyiseen taas selästyy. Kimmokkeita pitää löytää ettei pahki poikkeen töytää ihmisyytens avulla linjamerkit, havulla. Jutut kyllä vuosis muuttuu energiaa niistä puuttuu tyhjänpäiväin kupeella harvemmasti upeella. Aattelee, et mitä näistä kun jäi ulos omist häistä morsiant ei syntynyt ura oikeeks kyntynyt. Tattimaista yhtä jatko kiukunpuuskat iloo katko röntimistä ronnista omanlehmän ponnista. Hidust joskus metkaa työntää ihan mielin moisen hyöntää pitemminkin kestäisi nurjiksia estäisi. Vuosistani niistkin kiitän yläreunan tekstiin liitän meikää joku vartioi jämeryyksin partioi. Kulumista pitää sietää luontoaiheist hivest tietää ettei tyhjist pelästy orvonhahmoon selästy. Huristellaan huomisihin tyytyväisnä tuomisihin jänskyys pysyy mukana linjamääreet sukana.
Pentti Pohjola 20031228 (20031228) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu