20031225 Aatosta Jouluun

Kun tuo nuha yöllä vaivaa
pännänhän sen esil kaivaa
Jouluyö vaik menossa
sängyllänsä kenossa.
Aattoiltan totut toimet
ydenlaiset puissa loimet
kinkkuu, lootaa, piparit
tortuistakin liparit.

Iltapäiväl haudoilkäynti
omaisien ovil näynti
suklaat ristiin siirtyvät
myötämielet piirtyvät.
Silloinhan voi lempeemp olla
käyden ilon karkelolla
muistamatta myreitä
aiempia nyreitä.

Tulkaa lapset ottaan mennii
kainous vaik intoo tennii
älkää ukost täriskö
kurttunaamast väriskö.
Päältä näytän melko pahalt
syömmessäin silt täydelt vahalt
hiljaises kun käppäillyt
orvonkannelt näppäillyt.

Naapurei jo, kukkainkanssa
sehän ihan, ritutanssa
tavaroita vaihdetaan
ohesoloo kaihdetaan.
Ennemmin jo kortit piirty
tekstiviestit lentoon liirty
myötäsorttist käytettiin
oma osa täytettiin.

Kaupoist raahas montaasorttii
lompsast kaivoi vihreet korttii
ässätilii niukitti
lukulaitet tiuskitti.
Suklaat mulle eivät sovi
ajois kiinni, leipälovi
Budapestii imeksin
vihreit kuulii nimeksin.

Konvehdit saa paikkoins jäädä
-vatsaa, haitoil ettei säädä
ilmavaivoi tulisi
juhlantuntu hulisi.
Riisipuuroo iltapäiväl
sisarpoppoo totust käiväl
torttuja, myös kahvia
-lavee, elonlahvia.

Vähä ei paljoa tarvitse, onneksensa.

Pentti Pohjola 20031225 (20031225) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu