20031222 Valkeaan Jouluun

Flunssaa ei vihoinkaan jouluksi huolis
sehän jo kumoaa ilonkin puoliks
nokka kun tukossa tuhisee
makunsamenetet ruhisee.
Virus on tiukasti, nokassa, nielus
lähtisi kaputtaan, syynäilee sielus
ylist ei lämpöä onneksi
jospa se kääntyykin ponneksi.

Ulkona jyryää myrskyinen tuuli
lumikin lentää, et höpäjää huuli
ihan nyt tynkempän päivänä
umpisen mustuuden näivänä.
Aiemmin oli jo jotenkin lunta
tovientakana, ihkast kuin unta
nyt kyllä valkeelta näyttelee
kinoksil paikkoja täyttelee.

Rytinäntuntua, mastossa, katol
saapi siit tarpoa, kinostenmatol
kunhan nyt ensiksi asettuu
bofoorit normaaleiks lasettuu.
Mustaahan joulua tänne ei tule
loskaista kohti nyt säätila kule
niin tuolta radiost heitettiin
ennusteen pesmisti peitettiin.

Ehkäpä heinät jo tyystisti paloi
hienoista paniikkii tovist jo valoi
kärystkö silmät ne sameina
mieliset liekitkin lameina.
Niinkuin tuos aiemmin räähkästä kerroin
ei ole asteissa, suurena verroin
tolhon kyl tukkoa tarjoilee
olemanlaatua varjoilee.

Kotona kuhnailen totutust pyhät
aikojasitten jo hyljännyt nyhät
vieraita ovii et aukoisi
tylsyyksii suustansa laukoisi.
Ihminen haluaa olla täs vapaa
silti ei katsele omaansa napaa
lehtiä lukien sivistyy
vielä tuot muutakin tivistyy.

Pienellä vaihteella kontturit kulkee
yliset nopeat ikuisest sulkee
antaa vaan ajalle ohjakset
näinpä ne syntyvät pohjakset.
Runsaita jouluja takana tuolla
vielä ei meinata läh-ajois kuolla
tuosta kyl päätetään muualla
ollaan vaan iisisti ruualla.

Pentti Pohjola 20031222 (20031222) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu