Vanhal puol kun ikää siirtyy hankaluudet taustal piirtyy osaank eloon suhtautuu virheistäni puhtautuu. Haittoi kertyy vuottenmyötä alkaa torjuu todest työtä kehonhaittain varjolla silt noit monii tarjolla. Ei sais olons iltaa pelkäil tekemisii, syystä telkäil riemulla vaan rutistaa säkistänsä putistaa. Onhan paljon mukavia ystävyyksiin sukavia joittenkanssa turista murh ei silloin purista. Pyrkimällä uuninsnurkkaan uponnut jo, hengensurkkaan hoksais ylös pompata valoisemmin kompata. Laskemalla plussat yhteen arvioitsee toisin nyhteen miinukset ei määräävii ankkureina hääräävii. Surku vääntyy selällensä johdon antain pelällensä toisin toimet asettaa nuorenmielel lasettaa. Järjenvaloo yhä tallel voidaan mennä, hattukallel kurttunaamal naputtaa hommeleissa laputtaa. Yks siis linja, harrastella koppasestaan varrastella elon eväst noukkien mättäält toisel poukkien. Ryhmissä voi egoons täyttää elonilon saantoi käyttää omaa itseens esittää hiertymiään vesittää. Tuskastus ois herkkäintuho pitää riittää loppuun uho sairuissa vast vähetä menetettyi lähetä. Pilveinpäälhän sähkeit laittuu noin ne haitanterät taittuu ilo, et voi ryhtyä syvimmillään yhtyä.
Pentti Pohjola 20031215 (20031215) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu