20031214 Itse-etsiä

Kuvittelen milloin mitä
arvosteta ehk ei sitä
lähipiiris juuri
yltäkorkee muuri.
Omas itses silleen koen
että tyhjist liikaa hoen
perusteitta viskaan
likavedel tiskaan.

Pieni joukko saattaa lukee
käsitystäin jutuis tukee
riimiroituin määrist
jouto-ukon häärist.
En täs jaksa kylil juosta
narinaahan tullut tuosta
ylpeäks jop moittii
äijä vastuit poikkii.

Ehk on iskent lamatauti
seurallisest ettei nauti
käsitykset huijaa
itseekin jop puijaa.
Tarkoitus ei tyritellä
sopuiluun vaan pyritellä
oonhan hyvin arka
roskaisena sarka.

Haitat tulleet sakil luokse
niit ei pakoon minneen juokse
kolotteita riittää
muut viel sivuun liittää.
Värssynteko harrasteena
ettei arki, varrasteena
nuoteist ennen imin
hukataksein pimin.

Antaa, että nostaa mieltä
kummutessaan esiin sieltä
lahjana sen kässään
pelkäst koton jässään.
Korkeemmalle kurkomatta
vähyyttäni surkomatta
ihmismielen ääret
ne on, kantosääret.

Lähintä se, että viskoo
päivittäisest nupist kiskoo
millitkin jo riittää
saaneistansa kiittää.
Jos tält loppuis sallimukset
ristissähän oisi sukset
-uskal edes miettii
kuin sit aikaans viettii.

Pentti Pohjola 20031214 (20031214) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu