20031212 Tuhrua

Vanhan vieter helpost lerppuu
ei saa kasaan, korsikerppuu
mik tuot elon evästä
-runsut päivist revästä.
Hämärii nää syksynilmat
kuudes tunnis, valonfilmat
muu on sitten niukempaa
nuhrustelu tiukempaa.

Mäkee alas, jälleen ylös
ettei tule kimppuun hylös
olemat, et näpeissä
kuvitukset säpeissä.
Painajaisii vaikka yöllä
eroon huiskii, aivotyöllä
unohtelut etäämmäl
järkiperää, vetäämmäl.

Horjumist ei saata estää
aikansahan moista kestää
tiedonavul valolle
passelimmal alolle.
Tukeutuen ehdoit toisiin
rauhemmasti yönsä koisii
ei kuin yksin aroilla
vierahilla saroilla.

Läheiset on, uuteenlaukka
elonkakust tuore haukka
näihin asti pärjätty
aatospuolta värjätty.
Sille toivois iloist jatkoo
hunninkohan vasta katkoo
tuonpa mielis etäälle
kymmenvuotten vetäälle.

Tämä päivä juuri menos
luikkaammin, tai sitten tenos
yksilöille jaettu
perusteita paettu.
Olemisen ohjat näpeis
horjahteluin uikut säpeis
jaksaa kankkuu kallistaa
marhanlaatuu mallistaa.

Kohta joulu jolkuttelee
pukki ovel kolkuttelee
lahjakääröt muassa
elontunnot suassa.
Puhkumista pitää jatkaa
vielä reilust valoon matkaa
itseämme tyyräten
sileemmästi hyyräten.

Pentti Pohjola 20031212 (20031212) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu