Sähköt täällä hetken poikki linjamiehet muunnol loikki kohta virta räpsähtää normaaliseen käpsähtää. Tuhertelen joutes riimei uskoisi myös, ettei viimei aatos tuota halajaa käsiloloon palajaa. Mitä muuta hommelisi liepeessähän äkist pisi ykköspuuha tänäinen ilman, meno känäinen. Nyt juur tyrkkäs takas virran silti antain suihkii pirran värssynväännön osalta kohta lakkaan hosalta. Ihan pian kolmet kasas uskoisi et päivä tasas valkeata uunihin eväänlaiton duunihin. Orpo olo joskus haittaa korvikkeeksi tämä maittaa arvostuksist erillään pysykööt nuo kerillään. Hapuillessa niitänäitä löytää joskus langanpäitä mihin mielen mitottaa nuukemmasti hitottaa. Pikkuharmei kehonpuolla luultavast ei siihen kuolla rapistuksest johtuvaa monil muilkin, lohtuvaa. Juonesta en näissä piittaa spontaaniseen kyllä viittaa ilman valonvaivoja tyhjennellään kaivoja. Omahyvää ei täs puuhas yleisesti ollaan nuuhas elämistä tämäkin kuljinlaatu rämäkin. Näillämielin joten pärjää tavuilla kun oloo värjää puhepuol se niukilla sanansorvuut tiukilla. Astuskellaan kohta jouluun tutkistelun syvään kouluun onko oltu kilttejä pienoisia pilttejä.
Pentti Pohjola 20031212 (20031212) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu