Tarve myös aatella, olonsakulkuu jopa sit päiväinsä täytistä sulkuu haittoja alkaa kun kertyä eikä noist ehoks saa vertyä. Mitenkhän ilmeen sen keveäks laittaa arkisen askarteen tauti jos taittaa häviikö ilolta pohjia ettei noit tavoita ohjia. Lääkärin suusta jos jymähtää sanat -kohta nuo kiertyvät pienemmäl hanat valmistu haittojen lisille portit jo kiinni tuon nisille. Säpsähtääk silloin ja pelkoihin uppoo unehtuuk arkinen, menennänkuppoo hantaakit etäämmäl vedetään päivä siin kerrallaan edetään. Auttaisko tipastkaan huolehtii tuosta vahingonaltahan pakoon ei juosta tuollaiseen seuraanko laitetaan -normaalii kuluntaa haitetaan. Kukaan ei jäänyt oo ikuisest tänne joskus se lerpahtaa väkiste jänne mieli vaik vastahan haraisi eipähän käytännös staraisi. Puolittain keveesti näistä viel taalaan aatteita tuollaiseen hivenest paalaan tiedä, vaik viskattais kiukaalle oleman ilot ne hiukaalle. Nythän on nyt, ja jo sellaiseen piste ei ole kummempaa tänäinen miste verho on huomisten edessä suurtakaan säröilyy vedessä. Lähtien tuosta, et aina ei hyvin aatetta alustaa, ihmisensyvin kukaan ei kertoile perästä jotka on riisuttu terästä. Huolille perusteit sietäisi löytää ennekuin vauhkona raitille töytää nöyryys siin parasta lääkettä riisuttais niskasta kääkettä. Vaistolla ohjautuu tällaiseen tilaan helposti huomaa, nyt oloain pilaan erilleen kynsistä rymistää ystäväinsakkihin jymistää. Katsokaa, kuunnelkaa, tässä mä olen tuttua tannerta yhäti polen olettein nippuja sitoissa järkevyys livistää hitoissa.
Pentti Pohjola 20031211 (20031211) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu