20031210 Kauenteita

Eihän tääl ihmiset kaikki voi voittaa
taatusti muutamat lehdellä soittaa
siihen on pakkoista tyytyä
kalkkisil viivoille hyytyä.
Suunnitteet saattavat korkeelle johtaa
missä sit väkiste esteiset kohtaa
puhti et puhaltuu tyhjäksi
olenta täytiseks nyhjäksi.

Arvaahan miten tuolt konstista nousta
ympäril elo ei hituukaan jousta
lisää vaan kipeitä paineita
nostaen sieluisii laineita.
Ohjeittenjakajii, heitä kyl riittää
mukavainvähistöön saanenee liittää
yksinäänollessa katoaa
suru kun kanavii patoaa.

Harmeista heräily löysäilee mieltä
pureten kerältä näppäräst sieltä
valo jo varjoja vähentää
toimia toisiinsa lähentää.
Koetut kipeät, nethän jo takan
rauhas voi selailla uudesti pakan
liimailla lohjenneit yhtehen
näyttäväks hantrata lyhtehen.

Itsee voi tankata rintansa annoil
hiippailla kauaksi kuvitteenrannoil
jossa ei tuulet ne jytise
omissa vähissään hytise.
Siellä saa samoilla sankarimielin
laulella lallattaa kevehin kielin
missään ei estoisten lappuja
riemuisen kuljennan tappuja.

Ystävii haluisi lähemmäs päästä
alisteennihkeisest erota säästä
keräten kivoja kokemii
valmiiks jo punnittui hokemii.
Tällaisii pätkiä jostakin pomppii
ilman et hakisi edes sit komppii
mielkuvainmenoissa reisata
ylpyydel viisisest veisata.

Nukkumatuuril täs kynä on näpeis
kaikkiset antoisat, hukassa, säpeis
pienellä haaskeella suoriutuu
illan et ankkanen kuoriutuu.
Parhuutta haluais itsel ja muille
kiva ois hihkua nauravasuille
elossa ollaan, ja toimissa
hidummin pyörteissä roimissa.





Pentti Pohjola 20031210 (20031210) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu