20031209 Kukin keinoillaan

Ihmisen voimat on rajaiset kyllä
luontaista ylemmäs etpähän yllä
vaikka kuin varpailleen hipsisi
tavoitteist jatkuvast lipsisi.
Koulujakäyden kyl ylemmil tasoil
linjansamukaisil perehteenkasoil
noinkin on rajoja edessä
piirrettyi viivoja vedessä.

Jokaiselt sitpaits ei opinnot hoidu
milläkään mittaril hyödymmäks koidu
alkaa vaan sisäisest ahdistaa
kuta jos konstista tahdistaa.
Yksilösuunnaltaan maisemat näkee
opinkinaihioil, rotkoo ja mäkee
tarjontapuolkaan se parasta
lipsuu et teräisyys karasta.

Ehdintänopeus, oppihin oma
hitaammil tarpeen ehk pitäillä loma
sellaista metodii käyttäissä
tahaiselt viirailult näyttäissä.
Satoa tulee kyl silläkinsuunnal
ettei oo pointteja, ryhtyä muual
vähän kuin hautomaheitteissä
muhinta edentyy keitteissä.

Vanhana antaa kyl tuollaisten olla
uskoisi, pehmennyt joltisest polla
tylsissä riimien rustoissa
paperinpalasten mustoissa.
Hyötyistäsuuntaa ei vastahan tullut
käsitteet jotenkin, reppananhullut
aattel, kun mulle ei annettu
miten se talteutuis, kannettu.

Ruumiiseen hommaanhan aluks jo syntyi
lannan sen lemppuuseen, hevosil kyntyin
usein nois kintut ne letisi
muistutti, missä on petisi.
Jälleen taas aamulla tehtävät varttui
lapionvarteen, ehk hankohon tarttui
korvessa tukkien parissa
paita siin märkänä, varissa.

Monilhan tavoin me matkataan täällä
omat ain esimme ensinnä näällä
vaikea lähteä saappaista
poikkeisel huikulle raappaista.
Oppineet osaavat, tyhmemmät jurnii
harvempain mahassa nälkä silt kurnii
rauhaises suomessa asutaan
jokaises mökiskin pasutaan.

Pentti Pohjola 20031209 (20031209) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu