20031204 Asian vierestä

Ellei leikkimieltä käytä
höpsöttelyn laukkuu täytä
suruihinsa tukahtuu
maistumatta mikään muu.
Ajankanssa ahkeroiden
sielus räpäkästi soiden
jaksaa nousta ojasta
äijäks muuttuu pojasta.

Arvotellen menneet tiukast
siellä luullust jotain liukast
ponnistuksen esteenä
riippamaisen kesteenä.
Unohdetaan takapakit
kiehutellaan kuumaks nakit
sinapilla sutaisten
ääniaukkoon hutaisten.

Vaikka otti väärin vauhdin
käsitteis viel silti lauhdin
millä mutkat suoristuu
huomenhetket nuoristuu.
Ikää tulee jokapäivä
unohdetaan harmaannäivä
elämäshän iloa
piilomaista siloa.

Jurputtaen niska punii
enemmästhän siilloin munii
oikeet otteet topissa
aukottomas kopissa.
Ryskytetään seinät rikki
vahinko ol vikatikki
nyt on rehti ratissa
lakkikin se tatissa.

Pimeenaikaa nykyy piisaa
sen jo huippuun kohta viisaa
joulust ohi mentäissä
valommasti lentäissä.
Tiedä, vaikka pukki muistais
säkistänsä lahjoi puistais
ukollekin antaen
hersymielin kantaen.

Ansainnut kait vitsat pelkäst
hommelit ne siten telkäst
kehonpuolla juurikin
lasku jopa suurikin.
Kunhan leikin, sanainkanssa
olennaista tämä tanssa
riimeily ei tukossa
elonmerkkei ukossa.

Pentti Pohjola 20031204 (20031204) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu