Lehtiälukien tietoisuus kasvaa sehän on huomisil ehtaista rasvaa ei olla vähästkään tukossa avain juur sopivast lukossa. Elämä tarjoaa, yhtä sun toista joskus ei majakka kirkkaasti loista haaveittenhengessä mentäissä kuvitteenpilvien lentäissä. Ihminen pieneks ehk itsensä kokee vaikka kuin mantroja suojakseen hokee usein ei valtteja näpeissä oleman riittoisuus säpeissä. Niissäkin kohdissa pitäisi kiittää iloja helmiseen naruhun liittää tunteittenpuolla jos kivasti oleman otehan rivasti. Aatellen niin, että yleisest hyvin kullakin menentä tasatuin jyvin palikat hallussa astellen nousseita itujaan kastellen. Sitähän evästä, etsien löytää somistain kummasti yhteisön pöytää änkeys olkoonkin karussa pehmeempi menentä tarussa. Tasaisel taivalteel kummii ei eroi ainahan joudutaan maksamaan veroi saaduista eväittenmääristä oikeita ohemmist hääristä. Ajatteentasolla, vaikkapa siellä uskoisi, hetkittäin kitkeräl miellä vertailuu ettei saa hukattuu ruuhtansa auvemmil pukattuu. Laiskuudenlahjassa omansa arvo silloin ei hötkyillen huikkujaan tarvo ennemmin mieltänsä mutkailee puserons alaisii tutkailee. Toisihinnähden, et kutenpa kulkee olkohan joissakin tyhmästi julkee erheitä aina ei ohita hymyillen kymppihin kohita. Mieltään siis rikastaa aatteluin hollil näinhän ei yllätä itseään nollil pömpelis , aina tuol raksuttaa sehän juur huomisiin jaksuttaa. Valtavan somaa, et vuosia riittää totuttuu halmettaan saa siinä niittää päiviään riimeillä pilata yhäti uusii noit tilata.
Pentti Pohjola 20031202 (20031202) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu