Itsehoito vaivois auttaa epäilyi jos mieleen lauttaa niin on ollut ennenkin vuosii taakse mennenkin. Pilvisiä seuraa pouta maittavaa taas, elonsouta läikkyvillä laineilla rikottomil maineilla. Hieman kyseenalaa tuossa elinajan nauhanvuossa syyttömille rähähtei niitä jokapaikkaan vei. Lankeuksii purkaellen hermostuksis turkaellen pärstärähää suoltaen olematoint puoltaen. Enemmäksi, eipä tuosta näppineen ei kiinnijuosta lauhtunut jo vuosissa tömäkämmäs kuosissa. Ohesoloo nyt ehk liikaa mahdolteita innoin tsiikaa ymmärtäjiik löytäisi riemuun hivest töytäisi. Aiemp ehkä maine voimas joissa sätist korvat soimas eihän kanssas pärjäile -sujuu, jos et ärjäile. Nyt on todest ihan toisin pehmeämpi paljon oisin keskusteluin nälässä jonninjoudon pälässä. Osani on ollut niukka itsemoite, rankantiukka pomotteluks laittavat tämän äijän haittavat. Jurppimista, lurppimista prosseis liikaa kurppimista oman olon alanteis -hymynaamal kivast veis. Ukkona voi punnitella vajavuuttaan runnitella ärhäkät jo lakanneet mitkä sieluu hakanneet. Suurin vastuu kauennettu yltöpäisyys rauennettu helppo meikää lähestyy en oo enää kiukust kyy.
Pentti Pohjola 20031202 (20031202) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu