20031127 Pälähteitä

Hyvällemielelle vähästä rupee
läheisten terveys kun se on upee
muistamal elämän vaaroja
kaikkisen konstisii haaroja.
Omassa tuvaskin voi sitä kaatuu
silloinhan edessä, miinuksenlaatuu
vahinko itsest ei kähise
käärmeisen oloisest sähise.

Monetkin taudit vois hiljalleen hiipii
ilojenoksilta lehdet ne riipii
pahahan olenta käsillä
surkean raamitteet pläsillä.
Terveys lahja siis ylempää meille
johdatteenohjuussa menesteenteille
kelpailee kinttua heitellä
ei tartte naurua peitellä.

Ystävät antavat eväitä moniin
josta sit sopinee ryhtyä loniin
orpuudenviitan voi viskata
arkea ehommaks riskata.
Kiitosta koskaan ei unohtaa saata
tuohan on hellyyden täyteistä maata
pimeänpelko siin ohentuu
järjestyspuolinen kohentuu.

Pieniä siruja täällä vaan ollaan
eväitä niukasti kahmittu jollaan
isolla merellä seilaten
tuntoja vahvempiin peilaten.
Jokainen hetki ei onnistu juuri
lipsumisluiunnan mahtoisuus suuri
kerrankin älysens hukaten
mustuiset kierimään pukaten.

Valoa tarvitaan, alusta loppuun
yhäti uutuuksii heivaamal roppuun
noissahan parhuudet versovat
sanalla sanoen, kersovat.
Kaatua könähtää, hitsiipä siitä
paaluisel paikalle, jokainen riitä
hyvä kun hännilkin hontturoi
tyhjäähän paremmin tuolloin voi.

Asiat johtavat yleensä uusiin
makua haalautuu rutosti muusiin
eväs siis, ravintorikasta
nostaa saa ylemmäs tikasta.
Rattaitten täytyykin kolisten ruskaa
sieluisil laitumil vaivoitta kuskaa
otetaan ohjat nuo näppeihin
vastaiset vääntyvät säppeihin.

Pentti Pohjola 20031127 (20031127) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu